Yrittäjille

Mahdollisuus nopeampaan lomautukseen ja yt-menettelyyn

03.04.2020

Eduskunta päätti 31.3. muun muassa nopeutetusta lomautus- ja yt-menettelystä sekä useista muista yritysten toimintaa helpottavista ratkaisuista. Alla kuvatut määräaikaiset muutokset ovat voimassa 30.6.2020 asti ellei toisin mainita.

Lomautusaikojen lyhentäminen

Alle 20 hengen yrityksissä työntekijöitä on voitu lomauttaa 14 päivää lomautusilmoituksen antamisesta. Nyt tämä ilmoitusaika on lyhennetty viiteen päivään.

Yli 20 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä sovelletaan yhteistoimintalakia. Tällöin yrityksen on ensin annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Sen jälkeen on tilanteesta riippuen käytävä yt-neuvotteluja 14 päivää tai 6 viikkoa. Neuvottelujen päätyttyä voidaan antaa lomautusilmoitus, mistä 14 päivän kuluttua voidaan aloittaa lomautukset. Yt-neuvottelujen käynnistysilmoituksista lomautusten alkuun on siis kulunut vähintään 33 päivää.

Lakimuutoksen jälkeen yt-neuvottelujen minimikesto on 5 päivää ja lomautusilmoitusten minimiaika on 5 päivää. Yt-neuvottelujen käynnistysilmoituksesta lomautuksiin kuluu siis nyt minimissään 15 päivää.

Yllä kuvatut muutokset ovat voimassa 30.6.2020 asti.

HUOM! Monet yli 20 työntekijän yritykset ovat soveltaneet yt-lain 60 § poikkeussäännöstä, joka mahdollistaa lomautusten aloittamisen ilman yt-neuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta. Neuvottelut on kuitenkin aloitettava viivytyksettä, kun perusteita poikkeukselliselle menettelylle ei ole.

Työehtosopimuksissa on joillain aloilla sovittu lomautuksista. Tällöin työehtosopimusten ehtoja on noudatettava kyseisillä aloilla. Lakiin tulleita väliaikaisia muutoksia voidaan noudattaa aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta sekä silloin, kun työehtosopimuksessa ei ole sovittu erikseen lomautuksista.

Ainakin kaupan alan, majoitus- ja ravitsemusalan, teknologiateollisuuden sekä kiinteistöalan työehtosopimuksiin on tehty väliaikaisia sopimuksia lakia lyhyemmistä lomautusajoista. Mahdolliset sopimukset on varmistettava alakohtaisesti.

Muutokset määräaikaisessa työsuhteessa ja koeaikapurussa

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi toistaiseksi lomauttaa väliaikaisesti samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen.

Työsopimuksella sovitun koeajan aikana työsuhde voidaan purkaa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, mikä normaalisti ei ole mahdollista. Peruste tulee antaa tällaisessa tilanteessa työntekijälle tiedoksi kirjallisesti, koska se voi vaikuttaa työntekijän uudelleentyöllistymiseen.

Irtisanomistilanteissa ilmoitus TE-toimistoon

Työnantajan on 9.4.2020 alkaen ilmoitettava työntekijöiden irtisanomisesta TE-toimistolle, jos tuotannollisella tai taloudellisella perusteilla irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen. Sama velvollisuus koskee työnantajia, joka irtisanoo vähintään kymmenen työntekijää saneerausmenettelyn tai konkurssiin asettamisen vuoksi. Tehtävästä ilmoituksesta on käytävä ilmi irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät sekä työsuhteiden päättymisajankohdat. Työnantajan on tiedotettava työntekijöitä oikeudesta työllistymissuunnitelmaan. Lisätietoja saa TE-palveluista.

Jos työntekijä on irtisanottu väliaikaisten säännösten voimassaoloaikana, pitenee takaisinottovelvollisuus yhdeksään kuukauteen.

Työttömyysturvan omavastuupäivien poistamisesta on tulossa lakiesitys

Tällä hetkellä työntekijän työttömyysturvassa on lomautustilanteissakin viiden päivän omavastuu. Omavastuupäivien poistamisesta on tulossa oma lakiesitys eli siitä ei ole vielä päätöstä. Omavastuupäivien poiston on tarkoitus olla voimassa 6.7.2020 saakka. Myös yrittäjän työttömyysturvaan liittyvät muutokset ovat vielä käsittelyssä.

Kuljettajien lepoaikoihin lyhennyksiä

Moottoriajoneuvon kuljettajien ajoaikojen välissä noudatettavia lepoaikoja on lyhennetty. Vuorokausilepoaika voi olla vähintään 9 tuntia ja viikkolepo 24 tuntia. Päivittäinen vähimmäistauko voidaan jakaa 30 ja 15 minuutin jaksoihin 4,5 tunnin sisällä. Normaalisti 45 minuutin tauko on pidettävä 4,5 tunnin ajorupeaman jälkeen. Valtioneuvoston antama asetus on voimassa 27.3.–25.4.2020. Asetuksen voimassaoloaikaan voi tulla jatkoaika.

Terveydenhuollon henkilöille työvelvollisuus

Hallitus on antanut asetuksen terveydenhuollon työvelvollisuuden käyttöönotosta. Töihin voidaan tarvittaessa kutsua alalla toimivia henkilöitä, jotka ovat saaneet alan koulutusta ja ovat iältään 18–67 vuotta. Asetus on voimassa 26.3.–13.4.2020. Asetuksen voimassaoloaikaan voi tulla jatkoaika.

Ravintoedun käytön laajentaminen

Ravintoetua voi käyttää aterian maksamisen lisäksi sen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen 24.3.–31.8.2020 välisenä aikana. Verohallinto muutti luontoisetupäätöstään, koska lounasruokia tilataan nykyisessä poikkeustilanteessa kotiin etätyöpäivinä.

The post Mahdollisuus nopeampaan lomautukseen ja yt-menettelyyn appeared first on Yrittajille.


Suomi.fi-valtuudet pähkinänkuoressa

28.02.2020

Suomi.fi on palvelukokonaisuus, jonka avulla yritykset ja muut yhteisöt voivat valtuuttaa tilitoimiston hoitamaan puolestaan esimerkiksi veroasioita OmaVero-palvelussa, palkkailmoittamista tulorekisterissä tai KELA-asiointia. Suomi.fi siis korvaa Katso-tunnukset vaiheittain – tämän hetkisen tiedon mukaan 2020 loppuun mennessä. Tilitoimisto tarvitsee asiakkailtaan Suomi.fi-valtuudet hyvissä ajoin ennen vuoden 2020 loppua.

Suomi.fi-palvelukokonaisuus koostuu kahdesta osasta – tunnistuspalvelusta ja valtuutuspalvelusta. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy myös viestit-palvelu, joka kuitenkin on vielä kehitysvaiheessa ja tarkoitettu ainakin toistaiseksi vain henkilöille, ei yrityksille.

Tunnistuspalvelu

Suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu. Palvelu on käytössä valtion ja kuntien sähköisissä asiointipalveluissa, joissa käyttäjä pitää tunnistaa luotettavasti. Tilitoimiston työntekijä tai yrityksen edustaja voi tunnistautua Suomi.fi-tunnistuspalvelussa esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella, henkilökortilla tai organisaatiokortilla. Eli omasta yksityiselämästä tuttu tunnistusväline käy sellaisenaan myös työasioiden hoitoon.

Lisätietoja tunnistuspalvelusta

Valtuutuspalvelu

Suomi.fi-valtuutuspalvelussa yritykset ja yhdistykset voivat Suomi.fi-tunnistautumisen tehtyään valtuuttaa tilitoimiston hoitamaan asioita puolestaan. Esimerkiksi Möttösen konepaja Oy:n toimitusjohtaja Matti Möttönen (nimenkirjoittaja) antaa yhtiön puolesta tilitoimistolleen Tiliveljet Oy:lle asiointivaltuudet veroasioiden hoito ja tulorekisteri-ilmoittautuminen. Tiliveljien toimitusjohtaja Teppo Tilipää on antanut toimiston kirjanpitäjille ja palkanlaskijoille tilitoimistonsa puolesta edustamisvaltuudet veroasioiden hoito ja tulorekisteri-ilmoittaminen, joten kaikilla tilitoimiston kirjanpitäjillä ja palkanlaskijoilla näin heti valtuudet asioida Möttösen konepajan asioissa OmaVerossa ja tulorekisterissä.

Lisätietoa valtuutuspalvelusta

Viestit

Suomi.fi-viestit on uudempi, vielä kehitysvaiheessa oleva palvelu, jossa henkilö voi valita haluavansa viranomaispostin paperin sijaan Suomi.fi-viesteinä. Käytännössä viestistä tulee ilmoitus omaan sähköpostiin ja sähköpostin saatuaan voi kirjautua Suomi.fi-tunnistautumisen kautta lukemaan viestin varsinaisen sisällön.

Suomi.fi-viestit palvelu on ainakin toistaiseksi tarkoitettu henkilöille eikä yrityksille.

The post Suomi.fi-valtuudet pähkinänkuoressa appeared first on Yrittajille.


Korotetuilla poistoilla joustoa verojen maksuun

28.02.2020

Menojäännöspoistot tarkoittavat sitä, että poisto lasketaan jäljellä olevasta kaluston tai laitteen euromäärästä. Normaalisti elinkeinoverolain 25 prosentin poisto esimerkiksi 10 000 euron hankinnasta on ensimmäisenä vuonna enimmillään 2 500 euroa. Seuraavan vuoden poisto on 25 prosenttia jäljellä olevasta 7 500 eurosta eli 1 875 euroa.

Nyt uuden säännöksen mukaan tuo ensimmäisen vuoden poisto on 5 000 euroa. Toisen vuoden poisto on 50 prosenttia 5 000 euron summasta ja on 2 500 euroa. Poisto tehdään siis nopeammassa aikataulussa kuin normaali elinkeinoverolain mukainen poisto tehdään.

Korotettu poisto koskee koneita ja laitteita. Poistosäännöstä voivat soveltaa elinkeinonharjoittajat, jotka käyttävät esinettä elinkeinotoiminnassaan. Tuplapoisto soveltuu myös maataloudessa käytettävään kalustoon. Esineen on oltava uusi ja sen käyttöönoton on pitänyt tapahtua aikaisintaan 1.1.2020. Verovelvollisen on käsiteltävä tämän poikkeussäännöksen mukaan käsittelemänsä kalusto ja sen poistot kirjanpidossa siten, että ne voidaan merkitä veroilmoitukseen erikseen.

Säännös edistää yrittäjien ja maataloudenharjoittajien investointeja siten, että hankinta saadaan verotuksessa nopeammin vähennyskelpoiseksi. Nopeampi vähennyskelpoisuus muuttaa veroihin käytettävän rahan määrää varsinkin investoinnin alkuvuosina merkittävästi ja parantaa yrityksen kassatilannetta.

Korotettujen poistojen käyttämisessä on kuitenkin järkevää käyttää harkintaa. Tilinpäätöstä käsitellään esimerkiksi rahoituksen mittareina ja merkittävät poistot voivat huonontaa noita tilanteita.

The post Korotetuilla poistoilla joustoa verojen maksuun appeared first on Yrittajille.


Varovaisuutta kehittämismenojen aktivoinnissa!

28.02.2020

Turun hovioikeus antoi yrityksen toimitusjohtajalle tuomion 31.8.2018 päivätyssä ratkaisussa diaarinumerolla R 17/1352. Konkurssiin menneen yrityksen SmartCare Group Oy:n entinen toimitusjohtaja sai 3,5 vuoden tuomion törkeästä petoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Lisäksi hänet määrättiin liiketoimintakieltoon.

Janne Fredman: Kehittämismenojen aktivointia, liian suuri toimitusjohtajan palkkio, petollista sijoittajatietoa: tuomio tuli

Tuomio on herättänyt aiheellista keskustelua monessa aloittavassa yrityksessä, joka on aktivoinut kehittämismenoja ja jossa eletään rahoituksen suhteen hankalassa tilanteessa. Kehittämismenoja aktivoitaessa onkin viimeistään tilinpäätöstä laadittaessa syytä käydä läpi ainakin seuraavat näkökulmat:

Onko odotettu kilpailutilanne edelleen suunnitelmien mukainen?

Onko hankkeen aikana ilmaantunut uusia kilpailijoita, joiden uskotaan syövän oman tuotteen markkinaosuutta tai laskevan myyntihintaa? Onko tullut uusia disruptiivisia teknologioita, jotka vähentävät oman hankkeen houkuttelevuutta asiakkaiden silmissä?

Onko tuotekehitysprojekti edennyt suunnitelmien mukaan?

Ovatko kustannukset kasvaneet suunnitellusta, jolloin kate pienenee? Onko hanke viivästynyt suunnitellusta, jolloin tuottojen kertymä siirtyy tulevaisuuteen ja kilpailevia tuotteita ehtii markkinoille sankoin joukoin?

Onko yrityksellä rahoitusta viedä hanke maaliin?

Onko rahoitustilanne riittävän suurella varmuudella sellainen, että tuote saadaan oikeasti viimeisteltyä myyntikuntoon ja rahkeet riittävät myös tarvittaviin myyntiponnisteluihin? Käy tämä kohta läpi tilitoimistosi kanssa huolella ja itsekriittisesti.

KHT Paula Roima: Kehittämismenot – Tilinpäätöserä, jonka äärelle on syytä pysähtyä

 

 

 

The post Varovaisuutta kehittämismenojen aktivoinnissa! appeared first on Yrittajille.


Jos laskutat Suomen valtiota, varaudu päivittämään laskutusjärjestelmäsi

14.02.2020

Valtion taloushallintoa ohjaava Valtiokonttori on linjannut, että 1.4.2020 alkaen valtio vastaanottaa vain verkkolaskuja, jotka täyttävät sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtiota laskuttavien yritysten tulee siirtyä verkkolaskutuksessaan verkkolaskustandardien versioon 3.0. Laskutuslaskutusjärjestelmiä on päivitettävä tämän takia. Tilisanomat 1/2020 -lehdestä löytyy yleisesittely aiheesta.

Muista, että kaikkia tarvittavia tietoja ei saa automaattisesti laskutusjärjestelmästä.

Jos sinulla on räätälöity laskutusjärjestelmä

Keskustele ohjelmistotoimittajasi kanssa ja tilaa tarvittavat muutokset. Asialla on kiire.

Jos käytät valmisohjelmistoa esimerkiksi pilvipalveluna

Seuraa tiedotusta ja osallistu koulutukseen.

Jos jostain syystä et saa järjestelmiä kuntoon

Pientoimittaja voi laskuttaa valtiota maksutta Handi-portaalissa tai Postin palvelussa.

The post Jos laskutat Suomen valtiota, varaudu päivittämään laskutusjärjestelmäsi appeared first on Yrittajille.


Sähköpostitilien kaappaukset ovat lisääntyneet yrityksissä

15.01.2020

 

Yhä useamman yrityksen yrittäjän tai työntekijän työsähköpostitili on kaapattu huijaussähköpostin avulla. Tämän seurauksena rikollinen saa käsiinsä:

  • Työntekijän sähköpostitilin käyttäjätunnuksen ja salasanan ja siten työntekijän sähköisen identiteetin
  • Työntekijän sähköpostien sisällön – usein siis myös liikesalaisuuksia tai henkilötietoja

Tämän jälkeen rikollinen lähettää välittömästi huijaussähköposteja kaapatun sähköpostitilin osoitekirjassa oleville henkilöille aidosta sähköpostisoitteesta ja saa todennäköisesti kaapattua lisää sähköpostitilejä.

Sähköpostipalvelujen ulkoistus sekä turvasähköpostin käytön yleistyminen ovat mahdollistaneet melko yksinkertaisen toimintamallin, jolla sähköpostitili kaapataan.

  • Sähköpostiin pääsee monessa yrityksessä Internetin kautta eli myös muualta kuin yrityksen lähiverkosta
  • Yhä useampi lähettää turvasähköposteja, jotka vastaanottaja saa avattua sähköpostiosoitteen ja salasanan avulla

Huijausviesti on yleensä laadittu muistuttamaan turvasähköpostia, jossa viestin vastaanottaja saa avattua viestin esimerkiksi Microsoft-tunnuksillaan eli sähköpostiosoitteella ja salasanalla. Huijausviesti on yhä useammin laadittu huolellisella suomen kielellä ja siinä on mainittu aidolta tuntuvia työasioita kuten ”haluan jakaa pöytäkirjan kanssasi”. Niitä on melkein mahdotonta erottaa aidoista viesteistä.

 

Rikollisten tarkoituksena on todennäköisesti erehdyttää yrityksiä maksamaan huijauslaskuja. Yrityksen näkökulmasta työntekijän työsähköpostien sisällön joutuminen vääriin käsiin on kuitenkin myös suuri uhka.

Monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön välittömästi

 

Jos käytätte ulkoistettuja sähköpostipalvelua (esimerkiksi Microsoft Office 365) ottakaa yrityksessänne välittömästi käyttöön niin sanottu monivaiheinen tunnistautuminen. Tyypillinen esimerkki monivaiheisesta tunnistautumisesta on toiminto, jossa kirjautumiseen vaaditaan sähköpostisoitteen ja salasanan lisäksi tekstiviestillä toimitettu kertakäyttökoodi. Näin rikollinen ei pääse käsiksi sähköposteihisi, vaikka saisikin salasanasi haltuusi, ellei hänellä ole hallussaan myös matkapuhelintasi.

Monivaiheinen tunnistautuminen voidaan ottaa käyttöön siten, että omasta tietokoneesta tai matkapuhelimesta kirjauduttaessa tekstiviestivahvistus tarvitaan vain esimerkiksi kuukauden välein. Näin sen käyttö ei aiheuta lainkaan ylimääräistä vaivaa.

Varmistakaa, että IT-kumppaninne säätää kaksivaiheisen tunnistuksen pakolliseksi.

Kyberturvallisuuskeskus antaa oppaassaan hyvät ohjeet.

Jos vahinko on tapahtunut

Jos yrityksenne työntekijän sähköpostitili on kaapattu, tehkää vähintään seuraavat toimet

  • Käykää tilanne läpi oman IT-palvelukumppaninne kanssa ja vaihtakaa sähköpostitilin salasana välittömästi
  • Tehkää rikosilmoitus
  • Tehkää tarvittaessa ilmoitus tietosuojaviranomaiselle
  • Ilmoittakaa asiasta myös asiakkaille, joiden tärkeitä tietoja on voinut joutua rikollisten käsiin
  • Ottakaa käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen kaikilla sähköpostitileillänne
  • Pyytäkää IT-palvelukumppanianne tarkistamaan sähköpostipalvelunne muutkin asetukset huolellisesti – rikollinen on esimerkiksi voinut asettaa sähköpostin automaattisia edelleen lähetyksiä.
Varo edelleen myös huijauslaskuja ja muita maksuhuijauksia

Huijauslaskuja ja muita maksatuspyyntöjä voi siis tulla yritykseen vastuuhenkilön oikeasta sähköpostiosoitteesta, jos henkilön sähköpostitili on kaapattu. Niitä voi tulla myös väärästä osoitteesta, mutta oikealla lähettäjänimellä. Suhtautukaa sähköpostitse tuleviin yllättäviin maksupyyntöihin terveellä varovaisuudella.

On tärkeää muistaa, että myöskään saapuneisiin tekstiviesteihin ei pidä automaattisesti luottaa. Saimme tietää teleoperaattoreilta, että myös tekstiviestiin pystyy erittäin pienellä vaivalla muuttamaan lähettäjän puhelinnumeron. Näin siis rikollinen voi yrittää esimerkiksi seuraavaa huijausta:

  1. Tuttuna työkaverina tai esimiehenä esiintyvä rikollinen lähettää yrityksen maksuliikennettä hoitavalle henkilölle pyynnön maksaa suoritus liittyen esimerkiksi kiireellisen EU-rahoitushankkeen tai markkinointikampanjan osallistumismaksuun.
  2. Rikollinen lähettää perään (oikeasta numerosta) tekstiviestin: ”Hei Tuija, koska osaat varoa toimitusjohtajahuijauksia, laitoin vielä tekstarin perään varmistukseksi. Se maksu 19.300 EUR Luxemburgiin on ihan oikea. Terkuin Veikka”.

On suositeltavaa pitäytyä sovituissa maksatuskäytännöissä. Jos kuitenkin perustellusta syystä joudutte poikkeamaan niistä, soittakaa yhteyshenkilölle ja käykää asia läpi puhelimitse.

The post Sähköpostitilien kaappaukset ovat lisääntyneet yrityksissä appeared first on Yrittajille.


Työvaatteet verolle – maalaisjärki ja verojuridiikka

15.01.2020

Autoliikkeen työntekijöille oli pitänyt autovalmistajan vaatimuksesta hankkia yhtenäinen työasu, johon oli sisältynyt muun muassa puvuntakki ja -housut, kauluspaita, casual-housut, toppaliivit, pikee-paita ja pienempää tilpehööriä. Asun käyttö oli pakollista automyyjille. Vaatesetin hinta oli noin 650 euroa. Vaatteisiin piti ommella automerkin logo. Vaatteiden käyttöä oli rajoitettu monin tavoin. Vaatteet olivat työnantajan omaisuutta ja ne piti palauttaa työsuhteen päättyessä. Vaatteita ei myöskään saanut käyttää vapaa-ajalla.

Hallinto-oikeus katsoi, että vaatesetti on työnantajan korvaamaa työntekijän elantokustannusta. Se oli siis työntekijän veronalaista tuloa, joskin verotettavaksi arvoksi alennettiin 450 euroa.

Hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että verottomuus on mahdollista, jos kyse on suojavaatteista tai työvaatteet ovat normaaleista vaatteista poikkeavia vaatteita tai vaatteiden kulumisesta johtuen kustannukset ovat normaalia suuremmat. Tässä tapauksessa asian laita ei ollut näin, mutta verotettavaa arvoa kuitenkin kohtuullistettiin muun muassa vaatteiden käyttörajoitusten vuoksi ja sen vuoksi, että vaatteiden hinta oli keskimääräisiä miesten vaatteita korkeampi.

Tässä verotuskysymyksessä maalaisjärjen käyttö saa ihmettelemään verojuridiikan koukeroita. Kuka lähtisi veljen häihin tai kummipojan rippijuhliin Skodan tai Bemarin logolla varustetussa vaatekerrassa, vaikka se olisi työnantajan puolesta sallittukin? Tai kellä automyyjällä ei muutoinkin olisi jo itse maksettuna garderoobissaan paria siistiä pikkutakkia työkäyttöön? Mitä elantokustannuksia tässä siis korvattiin?

Työvaatekauppiaat väittävät mielellään asiakasyrityksilleen, että työvaatteet eivät ole veronalaista tuloa työntekijälle. Tässäkin asiassa osaava tilitoimisto on hankalassa puristuksessa halutessaan toimia lain ja oikeuskäytännön mukaan oikein. Asiakasyrityksen kannattaa kuitenkin muistaa, että tilitoimisto joka osaa ja jaksaa niuhottaa tällaisissa asioissa, osaa myös hoitaa olennaisemmat veroasiat asiakkaan kannalta oikein ja turvallisesti – ja asiakkaan eduksi.

The post Työvaatteet verolle – maalaisjärki ja verojuridiikka appeared first on Yrittajille.


Suomi.fi-valtuuksien tilannekatsaus

15.01.2020

Katso korvautuu näillä näkymin vuoden 2020 loppuun mennessä Suomi.fi-valtuuksilla. Eli vuoden 2020 aikana yrityksen on annettava tilitoimistolleen Suomi.fi-valtuudet, jotta tämä voi hoitaa esimerkiksi asiakasyrityksen KELA-asiointia, veroasioita OmaVerossa tai palkanlaskennan asioita tulorekisterissä. Yleisesittely Suomi.fi-valtuuksista löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Moni yritys on jo ehtinytkin antaa tilitoimistolleen Suomi.fi-valtuudet. Eräät yritykset ja muut organisaatiot eivät kuitenkaan vielä voi antaa Suomi.fi-valtuuksia. Näiden osalta aikataulusuunnitelmat ovat seuraavat:

Useamman nimenkirjoittajan edellyttävien yhtiöiden valtuusratkaisu – maaliskuu

Jos yhtiössä tarvitaan osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen perusteella useamman kuin yhden nimenkirjoittajan osallistumista valtuutukseen, yhtiö ei vielä voi antaa Suomi.fi-valtuutta tilitoimistolleen. Maaliskuussa 2020 on suunniteltu julkaistavan toiminto, jossa nimenkirjoittaja, esimerkiksi yhtiön hallituksen jäsen:

  • Vaihtaa itsensä yritysrooliin Suomi.fi-valtuutuspalvelussa ja valitsee yhtiön
  • fi-valtuutuspalvelu tarkistaa yhtiön nimenkirjoituslausekkeen
  • Hallituksen jäsen laittaa valtuutuksen vireille ja vahvistaa sen omasta puolestaan
  • Kun myös muilta jäseniltä on saatu tarvittavat vahvistukset, astuu valtuus voimaan

Yhdistysten Suomi.fi-valtuus – helmikuu 2020

Tällä hetkellä yhdistykset eivät voi vielä antaa Suomi.fi-valtuutta. Helmikuussa 2020 on suunniteltu julkaistavan toiminto, jossa Suomi.fi-valtuudet-palvelu tarkastaa nimenkirjoitustiedot yhdistysrekisteristä. Näin Suomi.fi-valtuutus onnistuu myös yhdistyksiltä. Kannattaa muistaa, että monessa yhdistyksessä vastuuhenkilötiedot eivät ole ajan tasalla yhdistysrekisterissä. Ne kannattaa tarkastaa ja laittaa kuntoon hyvissä ajoin.

Suomi.fi-valtuuksien luominen Verohallinnon toimipisteessä virkailijatoimintona – kesäkuu 2020

Tällä hetkellä ne organisaatiot joiden edustajatietoja ei ole merkitty kaupparekisteriin tai muihin viranomaisrekistereihin, eivät voi antaa Suomi.fi-valtuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi oppilaitokset, elinkeinoyhtymät, kuolinpesät, tiekunnat, yhteismetsät sekä ulkomaiset yritykset. Digi- ja väestörekisterivirasto (DVV) ja Verohallinto ovat avaamassa kesäkuussa 2020 palvelun, jossa Verohallinnon työntekijä luo tarvittavien dokumenttien perusteella organisaation edustajalle valtuutusoikeuden. Organisaatio voi hoitaa valtuutusoikeuden hakemisen myös sähköisesti tai postitse.

Tämän jälkeen tämä organisaation edustaja voi antaa Suomi.fi-valtuuspalvelussa normaalisti asiointivaltuuksia tilitoimistolle tai hyväksyä tilitoimiston tekemiä valtuutuspyyntöjä.

Ulkomaalaisten henkilöiden tunnistusratkaisu

Suomi.fi-valtuuksien antamisen edellytyksenä on Suomi.fi-tunnistus. Ulkomaalaisilla henkilöllä ei usein ole Suomi.fi-tunnistusvälineitä, esimerkiksi verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. DVV on julkaisemassa huhtikuussa 2020 palvelua, palvelua, johon ulkomaalainen henkilö voi itsepalveluna rekisteröityä ja luoda itselleen sähköisen tunnistusvälineen. Tunnisteen rekisteröintiin tarvitaan kännykkä ja passi tai kyseisen maan virallinen henkilöllisyystodistus. Tarvittaessa ensitunnistus voidaan hoitaa myös Verohallinnon toimipisteessä virkailijatoimintona. Varsinainen Suomi.fi-tunnistautuminen tapahtuu kännykällä.

The post Suomi.fi-valtuuksien tilannekatsaus appeared first on Yrittajille.


Yrittäjän muistilista 2020

07.01.2020
Tärkeät päivämäärät Lisäennakko (ilman huojennettua viivästyskorkoa)

(ennakkoa pitää hakea OmaVerossa ennen maksua) 31.1. Vuosi-ilmoitusten yleinen viimeinen palautuspäivä

Esimerkiksi:

Osinkojen vuosi-ilmoitukset

Vuosi-ilmoitukset pääomanpalautuksista

(sähköisesti annettuna viimeinen palautuspäivä on 3.2.2020) 31.1. Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista 24.2. Työterveyshuollon korvausten hakeminen Kelasta

(asiointipalvelussa vaaditaan suomi.fi-valtuus vuonna 2020) 6 kk tilikauden päättymisestä Veroilmoitukset Metsätalouden veroilmoitus (ellei harjoita myös maataloutta) 2.3. Kiinteistö- sekä maa- ja metsätalousyhtymien 2.3. Metsätalouden veroilmoitus, jos palautetaan myös maatalouden tai elinkeinotoiminnan veroilmoitus 2.4. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat 2.4. Elinkeinoyhtymät Ay tai Ky 2.4. Osakeyhtiöt tai muut yhteisöt, jos tilikausi päättynyt 31.12.2019

(4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä) 30.4. Arvonlisäveron palautushakemus toiseen EU-maahan vuodelta 2019 30.9. Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista Kuukausi­menettelyssä olevat arvonlisävero­velvolliset 12. pv toimituskuukaudesta kahden kuukauden kuluttua Kalenterivuosi­menettelyssä olevat arvonlisävero­velvolliset 28.2. Arvonlisäveron yhteenveto­ilmoitukset

(tavaroiden ja palveluiden EU-myynti) toimituskuukautta seuraavan kuukauden 20. pv Tulorekisteri Maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset, muut ansiotulot, veronalaiset kustannusten korvaukset palkkatietoilmoitus tulorekisteriin 5 päivän kuluessa maksupäivästä Verovapaat kustannusten korvaukset, YEL-yrittäjän omat palkat, rekisteröidyn yhdistyksen maksamat enintään 200 €/kk kertakorvaukset palkkatietoilmoitus tulorekisteriin viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden
5.  päivä Kilpailupalkinnot, joiden arvo on enintään
100 € (sekä raha- että tavarapalkinto) ei ilmoiteta tulorekisteriin Työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä sekä siitä mahdollisesti tehdyt vähennykset työnantajan erillisilmoitus maksukuukautta seuraavassa kuussa 5. päivä mennessä Sosiaalivakuutusmaksut Työntekijän eläkemaksu (TyEL)

Työntekijä vakuutetaan TyEL:iin jos kuukausiansio on vähintään 60,57 €

Työnantajan TyEL-maksu: Työntekijän osuus TyEL-maksusta: Sopimustyönantaja 24,40 %

Tilapäistyönantaja 25,20 %

– palkkasumma alle 2 086 500 euroa (v.2018)

– sisältää palkansaajan osuuden 17–52 vuotias 7,15 %

53–62 vuotias 8,65 %

63–67 vuotias 7,15 % Yrittäjän eläkemaksu (YEL)

YEL-työtulon alaraja 7 958,99 € / v
YEL-työtulon yläraja 180 750,00 € / v
Yrittäjän työtulon alaraja työttömyysturvaan 13 076,00 € / v

18–52 vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 24,10 % 53–62 vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 25,60 % 63–67 vuotiaan vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 24,10 % Ensimmäisen kerran yrittäjäksi ryhtyvälle 22 % alennus 48 kk ajan 18–52 vuotiaan yrittäjän alennettu YEL-maksu 18,798 % 53–62 vuotiaan yrittäjän alennettu YEL-maksu 19,968 % 63 vuotta täyttäneen yrittäjän alennettu YEL-maksu 18,798 % Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan osuus Työntekijän osuus palkkasumma ≥ 2 125 500 € 0,45 %

palkkasumma > 2 125 500 € 1,7 %

TyEL-vakuutettu osaomistaja* 0,45 %

Lisäksi yritys pidättää palkansaajan osuuden ja tilittää Työllisyysrahastolle 1,25 %

1,25 %

TyEL-vakuutettu osaomistaja* 0,65 %

* Osaomistaja on esimerkiksi osakeyhtiössä työskentelevä osakas, joka omistaa 1530 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa 3050 % osakeyhtiön osakkeista tai äänimäärästä.

Sairausvakuutus­maksu Työnantajan sairausvakuutus­maksu Vakuutetun sairausvakuutus­maksu 1,34 %**

   

Työntekijän sairaanhoitomaksu 0,68 %

Työntekijän päivärahamaksu* 1,18 %

 

Yrittäjän sairaanhoitomaksu 0,68 %

Yrittäjän päivärahamaksu* 1,18 %

 

Ns. minipidätys 1,86 %

jos tulot alle 14 574 €/vuosi 0,68 %
– Verokortilla 1,0 % ja 2,0 %

* Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14 574 € / vuosi, päivärahamaksu on 0,00 € / vuosi.

* Ei-YEL/MYEL-vakuutetun yritystoiminnan tuloista ei vuonna 2020 määrätä päivärahamaksua, vaan ainoastaan sairaanhoitomaksu.

* Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,15 prosenttia.

* * Ei-YEL/MYEL-vakuutun yrittäjän omalta yhtiöltä, tai laskutuspalveluyritykseltä, saamasta palkasta ei ole vuonna 2020 suoritettava työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Muut työnantajan maksut

Tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,8 % palkoista, vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

Ryhmähenkivakuutus keskimäärin 0,07 %

 

Korot Peruskorko (1.1.-30.6.2020) -0,25 % Yleinen viivästyskorko (1.1.-30.6.2020) 7,0 % Viivästyskorko
(sovelletaan yhteisöjen, yhteisetuuksien ja henkilöiden ennakoiden ja jäännösveron maksuviivästyksiin sekä oma-aloitteisten verojen viivästyksiin) 7,0 % Viivekorko
(Sovelletaan ALV-erityisjärjestelmään (Mini One Stop Shop) ja varainsiirtoveroon) 7,0 % Huojennettu viivästyskorko
(Sovelletaan yhteisöjen, yhteisetuuksien ja henkilöiden jäännösveroon) 2,0 % Palautuskorko 0,5 % Hyvityskorko oma-aloitteisille veroille 0,5 % Matkakustannusten korvaukset

Verohallinnon päätös vuoden 2020 verovapaista matkakustannusten korvauksista

Kotimaan päivärahat Osapäiväraha (yli 6 tunnin työmatka) 20 € Kokopäiväraha (yli 10 tunnin työmatka) 43 € Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

  • vähintään 2 tunnilla
  • yli 6 tunnilla
 

 

20 €

43 € Yömatkaraha (vähintään neljä tuntia klo 21-07) 14 € Ateriakorvaus enimmillään 10,74 €

(kaksi ateriaa 21,50 €) Ulkomaan päivärahat Britannia 63 € –       Lontoo ja Edinburgh 66 € Kiina 68 € –       Hong Kong 77 € Latvia 55 € Liettua 53 € Norja 70 € Ranska 69 € Ruotsi 59 € Saksa 64 € Tanska 70 € Venäjä 63 € –       Moskova 78 € –       Pietari 72 € Viro 56 € Yhdysvallat 74 € –       New York, Los Angeles ja Washington DC 81 € Kilometrikorvaukset Oman auton käyttö 0,43 € / km Käyttöetuauton käyttö 0,10 € / km Moottoripyörän käyttö 0,33 € / km Korotukset yllä oleviin korvauksiin: –       henkilöiden kuljettaminen 0,03 € / km –       perävaunun kuljettaminen 0,07 € / km –       yli 80 kg painavien tai suurten esineiden kuljettaminen 0,03 € / km

 

 

Luontoisetujen verotusarvoja

Verohallinnon päätös vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Oman tai käyttöetuauton lataaminen työnantajan kustantamana 30,00 € / kk Matkapuhelinetu 20,00 € / kk Ravintoetu

(kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero on välillä 6,80–10,70 €) 6,80 € Lounasseteli tai muu ruokailulipuke nimellisarvosta

(nimellisarvo enintään 10,70 € ja vähintään 6,80 €) 75 % Liikunta- ja kulttuurietu verovapaata, jos edun arvo on enintään 400 € / vuosi / hlö Työsuhdematkalippu, veroton osuus 0–300 € ja

751–3400 € Autoetu Vapaa Autoetu Ikäryhmä A Ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2018-2020 2015-2017 Ennen vuotta 2015 % auton uushankintahinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 270 € 285 € 300 € € / km 0,18 € / km 0,19 € / km 0,20 € / km Käyttöetu Ikäryhmä A Ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2018-2020 2015-2017 Ennen vuotta 2015 % auton uushankintahinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 105 € 120 € 135 € € / km 0,07 € / km 0,08 € / km 0,09 € / km

 

 

Arvonlisäverot Yleinen verokanta 24 % Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 14 % Kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, sähköiset julkaisut, lääkkeet, liikuntapalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, tekijän taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti, tekijänoikeuskorvaukset 10 %

Yritys- ja yhteisöasiakkaiden tärkeät päivämäärät

The post Yrittäjän muistilista 2020 appeared first on Yrittajille.