Yrittäjille

Velkojen perintä yrittäjältä korona-aikaan

01.02.2021

Helmikuun alusta syyskuun 2021 loppuun yritykselle on annettava 30 päivää maksuaikaa. Lokakuun alussa laki palaa ennalleen, ja velkoja voi konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa edellyttää yritysvelalliselta maksusuoritusta seitsemän päivän sisällä maksukehotuksesta. Mikäli velallinen ei tähän pysty, sen oletetaan olevan maksukyvytön ja velkoja voi hakea yritystä konkurssiin.

Vuoden 2020 toukokuusta lähtien tämä maksukyvyttömyysolettama on ollut pois käytöstä koronatilanteen vuoksi. Tavoitteena on ollut, että yrittäjiä ei ajettaisi konkurssiin pandemian aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi. Maksukyvyttömyyden osoittaminen muulla tapaa kuin ns. ”yrittäjän kasipäiväisellä” on paljon vaikeampaa ja kalliimpaa, jonka vuoksi konkurssihakemuksia ei ole niin paljon tehty. On esitetty arvioita, että konkurssihakemusten määrä kasvaisi kevään aikana, kun konkurssiuhkainen maksukehotus palautettiin lakiin. Tosin maksuaikaa on nyt siis ensi alkuun annettava se 30 päivää, joka hieman lieventää konkurssiuhkaa velallisen kannalta.

Koronatilanteen vuoksi on lainsäädäntöön asetettu myös eräitä muita poikkeuksia normaaliaikoihin nähden. Kesäkuun 2021 loppuun saakka perintälaki asettaa perintäkuluille euromääräisen katon myös yritysvelkojen osalta. Lisäksi laki kieltää kesäkuun loppuun myös tratan käytön silloin, kun velallisena on yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Tratalla kehotetaan velallista maksamaan erääntynyt velkansa uhalla, että tratan noudattamatta jättäminen merkitään luottotietorekisteriin. Trattaa ei voi käyttää kuluttajavelkojen perinnässä.

Myös ulosottolainsäädäntö sisältää eräitä poikkeuksia koronatilanteen vuoksi. Ne ovat puolestaan voimassa huhtikuun 2021 loppuun saakka. Yksi ulosottokaareen otetuista määräaikaisista lievennyksistä on, että yksityishenkilön elinkeinotulosta voidaan jättää ulosmittaamatta suurempi määrä normaalioloihin nähden. Vapaakuukausi- ja huojennushakemusten hyväksymisen perusteeksi on lakiin nimenomaisesti kirjattu koronatilanteen aiheuttama väliaikainen maksuvaikeus.

 

The post Velkojen perintä yrittäjältä korona-aikaan appeared first on Yrittajille.


Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten

01.02.2021

Yrityksen koneiden ja kaluston hankintameno vähennetään kirjanpidossa ja verotuksessa vuotuisin poistoin. Verotuksessa sallitaan vuosina 2020–2023 normaalia suuremmat poistot uutena ostetuista koneista ja kalustosta. Poisto voi olla enimmillään 50 prosenttia hankintamenosta. Yritys voisi siis vähentää verotuksessa esimerkiksi uuden pakettiauton hankintamenosta heti puolet käyttöönottovuonna, jolloin verotettava tulo pienenee ja veron määrä vähenee.

Kuulostaa hyvältä, mutta asia ei ole välttämättä aivan näin. Ilman edullisuuslaskentaa korotettuja poistoja ei kannata vaatia.

Ensinnäkin korotettu poisto ei huojenna yrityksen verotusta koko neljää vuotta. Korotettu 50 prosentin poisto tuottaa verotuksessa vain kahtena ensimmäisenä vuonna suuremman kuluerän kuin normaali 25 prosentin poisto. Poistopohjahan sulaa nopeammin suurempien poistojen alta. Tuhannesta eurosta korotettu poisto on kolmantena vuotena 125 euroa, kun taas normaali poisto on 140 euroa. Onko yrityksesi tulos siis muodostumassa lähivuosina niin hyväksi, että parille vuodelle on tarpeen saada lisää kuluvarantoa?

Jos yritys haluaa tehdä korotetun poiston hankkimastaan koneesta, sitä pitää ryhtyä seuraamaan verotuksessa ja kirjanpidossa erillisenä poistokohteena. Vaihdossa annettavan koneen vaihtohinta vähennetään kuitenkin siitä hankintamenojen yhteismäärästä, josta on tehty normaalit poistot.

Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Yritys ostaa uuden koneen, jonka hankintahinta on 30 000 euroa. Vanha annetaan vaihdossa ja sen vaihtoarvo on 15 000 euroa. Korotettu 50 prosentin poisto uudesta koneesta on 15 000 euroa. Koneiden ja kaluston verotuksessa poistamattomien hankintamenojen yhteismäärä on 10 000 euroa. Kun sitä vastaan vähennetään vanhan koneen vaihtoarvo 15 000 euroa, yritykselle syntyy 5 000 euron suuruinen veronalainen tulo. Korotetusta poistosta saatava kuluhyöty kaventuu näin 10 000 euroon. Se on kolmasosa uuden koneen hankintahinnasta.

Selvitä siis, mikä on koneiden ja kaluston verotuksessa poistamattomien hankintamenojen yhteismäärä ja laske, miten vanhan koneen vaihtoarvo vaikuttaa poistolaskentaan. Ota myös huomioon, että jos kone myöhemmin myydään lain voimassaoloaikana, myynnistä saattaa syntyä veronalaista tuloa, jos vaihtoarvo ei alene korotettujen poistojen tahdissa.

Mikäli yrityksen tulos esimerkiksi koronan vuoksi jää odotetusta, niin verotuksessa poistot voi olla järkevää jättää jopa tekemättä ja säästää kuluvarantoa tuleville vuosille. Kirjanpidossa poistot pitää eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta yleensä tehdä silloinkin, kun tulos kääntyy tappiolle. Veroilmoituksessa yritys voi pienentää tuloslaskelman mukaista tappiota poistojen verran ja jättää poistot tehtäväksi myöhempinä vuosina. Yritys voi toki vähentää verotuksessaan myös tappion, mutta sille on oma laissa säädetty vähentämisaikansa toisin kuin koneiden ja kaluston poistolle. Myös omistajanvaihdokset voivat vaikuttaa tappioiden vähentämisoikeuteen.

Korotetut poistot voivat olla verotuksessa hyödyksi, mutta on hyvä muistaa, että mistään huojennusautomaatista ei ole kuitenkaan kyse. Kannattaa siis arvioida, mikä on oman yrityksesi kohdalla järkevintä.

 

The post Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten appeared first on Yrittajille.


Asiakasyrityksen konkurssitilanteessa riskinä takaisinsaanti konkurssipesään

26.01.2021

Konkurssien määrä tulee todennäköisesti ryöpsähtämään kevättalvella 2021. Konkurssilakiin tehtiin keväällä 2020 määräaikainen muutos, joka vaikeuttaa velkojien mahdollisuutta hakea yhtiötä konkurssiin. Tätä poikkeussäännöstöä ollaan nyt vaiheittain purkamassa.

Asiakkaanne konkurssitilanteessa riskinä on normaalien luottotappioiden ohella takaisinsaanti konkurssipesään. Takaisinsaannissa konkurssiyritykselle nimetty pesänhoitaja hakee esimerkiksi konkurssiyrityksen ennen konkurssia suorittamien velkojen maksujen peräyttämistä takaisin konkurssipesälle.

Jos konkurssiyritys on maksanut teille velkansa kolmen kuukauden sisällä ennen konkurssiin hakemista, on riskinä, että pesänhoitaja hakee maksun peräyttämistä, ”jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena.”

Tyypillinen riskitilanne takaisinsaannin kannalta on seuraava.

  • Teille on kertynyt saamisia asiakkaalta pidemmältä ajalta
  • Asiakas maksaa ne esimerkiksi, koska uhkaatte muutoin keskeyttää tarjoamanne palvelut tai asiakkaalle tärkeät tavarantoimitukset
  • Asiakas menee konkurssiin kolmen kuukauden sisällä teille suorittamastaan maksusta

Eli tämänkin takia konkurssiuhan alaisen asiakkaan luototuksessa tulee olla tarkkana. Yritä välttää saamisten kertymistä ja siirry tarvittaessa myymään tavaroita tai palveluja vain välitöntä maksua vastaan.

Voit lukea hyvän tiivistelmän takaisinsaannista Visma Legalin blogista .

 

The post Asiakasyrityksen konkurssitilanteessa riskinä takaisinsaanti konkurssipesään appeared first on Yrittajille.


Pankkitilien evääminen haittaa yhä useamman yrityksen toimintaa

26.01.2021

Taloushallintoliittoon tulee runsaasti yhteydenottoja tilitoimistoilta, joiden uudet asiakasyritykset eivät ole saaneet pankkitiliä tai jo pitkään toimineen yrityksen tili on suljettu syytä ilmoittamatta. Lainsäädäntöhän turvaa ETA-alueella asuville henkilöille peruspankkipalvelut kuten maksuliikennetilin, mutta yrityksillä tätä suojaa ei ole.

Alun alkaen ongelman ajateltiin liittyvän lähinnä venäläistaustaisiin yrityksiin, mutta on käynyt selväksi että asia koskee ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä melkeinpä lähtömaasta riippumatta. Myös yrityksen vastuuhenkilön yksityiselämän maksuhäiriömerkintä johtaa usein tilin eväämiseen, kuten myös supisuomalaisen yrityksen liikekytkökset vaikkapa Venäjälle.

Käytännön ratkaisuja pankkitilin eväämisen kohteeksi joutuneella yrityksellä on niukasti. Osa pyörittää yrityksen maksuliikennettä yrittäjän oman pankkitilin kautta. Tässä on riskinä se, että pankki sulkee senkin käyttöehtojen vastaisen toiminnan vuoksi. Tietojemme mukaan moni yritys on myös avannut tilin latvialaisessa pankissa. Latvia kuuluu euroalueeseen, joten maksuliikenne toimii sujuvasti.

Pankkitilien evääminen on inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Jokaisen yrittäjän kannattaa yrittää vaikuttaa tilanteeseen kertomalla asiasta esimerkiksi tutuille kansanedustajille. Kauppalehti ja Helsingin Sanomat ovat asiasta jo uutisoineet. Euroopan pankkiviranomainenkin on asiaan havahtunut ja selvittää tilanteen vakavuutta. Kyseessä on koko Euroopan laajuinen ongelma.

 

 

The post Pankkitilien evääminen haittaa yhä useamman yrityksen toimintaa appeared first on Yrittajille.


Luontoisetuihin muutoksia vuonna 2021 – polkupyöräetu, työsuhdematkalippu ja sähköautojen veroetu

20.01.2021
Työsuhdepolkupyörä uusi luontoisetu

Työnantaja voi vuoden alusta alkaen järjestää työntekijän käyttöön polkupyörän, jota voi käyttää myös yksityisajoihin, kunhan etu käsitellään verohallinnon ohjeiden mukaisesti palkanlaskennassa. Työsuhdepolkupyöräetu on verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa. Hankintahinnan lisäksi etuun lasketaan mukaan vuosittaiset huoltokustannukset sekä kiinteät lisävarusteet valot, lukitus ja nastarenkaat ja pyöräilykypärä. Verottaja katsoo pyörän käyttöiän olevan viisi vuotta.

Työsuhdematkalipun veronalainen osuus poistui

Työsuhdematkalipussa aiemmin ollut 300–750 euron välinen veronalainen osuus poistui ja on nyt verovapaata 3 400 euroon asti vuodessa.

Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa vuodessa, jos työnantaja tarjoaa työntekijälle molemmat edut. Eli esimerkiksi polkupyörän verotusarvo 1 200 euroa vähennetään 3 400 eurosta ja loppuosa 2 200 voi olla työsuhdematkalipun verovapaata osuutta.

Täyssähköisen luontoisetuauton verotusarvoon alennus

Työntekijälle luontoisetuautona annetun täyssähköauton palkkana käsiteltävästä verotusarvosta voidaan tehdä 170 euron alennus kuukausiarvosta. Määräaikainen verotuki, joka on voimassa vuosina 2021–2025, voidaan käyttää vain niille luontoisetuautoille, joiden hiilidioksidipäästö on 0 g/km eli käytännössä täyssähköautoille. Lisäksi edellytyksenä on, että auto on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2020 tai sen jälkeen. Auto voi olla joko vapaa- tai käyttöetuauto.

Edelleen voidaan lisäksi vähentää vapaan autoedun verotusarvossa huomioitavista auton käyttökustannusten osuudesta 120 euroa kuukaudessa tai 0,08 euroa kilometriltä, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö.

Sähköauton latauslaite työntekijän kotiin

Mikäli työnantaja kustantaa työntekijän kotiin sähköauton latauslaitteen luontoisetuauton latausta varten, se voidaan laskea auton verollisiin lisävarusteisiin eikä sitä tarvitse enää käsitellä käyvästä arvosta erikseen työntekijän palkassa. Latauslaite ei saa siirtyä työntekijän omistukseen. Latauslaitteen kohdalla kyseessä voi olla joko täyssähköauto tai ladattava hybridiauto.

Sähköauton lataaminen työnantajan kustantamana

Auton sähkön latausetu työnantajan kustannuksella joko työpaikalla tai julkisissa latauspisteissä on verovapaa etu vuosien 2021–2025 aikana. Verovapaus koskee sekä työntekijän omaa että käyttöetuna saatua luontoisetuautoa. Latausedun osalta ei ole merkitystä onko auto täyssähköauto tai ladattava hybridiauto. Kuitenkaan työnantaja ei voi korvata työntekijän kotona tapahtuvaa lataamista edes sähkömittariin perustuen.

Tutustu tarkemmin Verohallinnon luontoisetupäätökseen vuodelle 2021.

The post Luontoisetuihin muutoksia vuonna 2021 – polkupyöräetu, työsuhdematkalippu ja sähköautojen veroetu appeared first on Yrittajille.


Yrittäjän muistilista 2021

18.12.2020
Voit ladata Yrittäjän muistilistan myös pdf-versiona ja tulostaa sen seinälle

 

Tärkeät päivämäärät Lisäennakko (ilman huojennettua viivästyskorkoa)

(Yksityishenkilöt sekä yhteisöt, joiden tilikausi on päättynyt 31.12.2020. Ennakkoa pitää hakea OmaVerossa ennen maksua) 31.1. Vuosi-ilmoitusten yleinen viimeinen palautuspäivä

Esimerkiksi:

Osinkojen vuosi-ilmoitukset

Vuosi-ilmoitukset pääomanpalautuksista

(sähköisesti annettuna viimeinen palautuspäivä on 3.2.2021) 1.2. Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista 24.2. Työterveyshuollon korvausten hakeminen Kelasta

(asiointipalvelussa vaaditaan suomi.fi-valtuus vuonna) 6 kk tilikauden päättymisestä Veroilmoitukset Metsätalouden veroilmoitus (elleit harjoita myös maataloutta tai elinkeinotoimintaa) 1.3. Kiinteistö- sekä maa- ja metsätalousyhtymät 1.3. Metsätalouden veroilmoitus, jos palautetaan myös maatalouden tai elinkeinotoiminnan veroilmoitus 1.4. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat 1.4. Elinkeinoyhtymät – Ay tai Ky 1.4. Osakeyhtiöt tai muut yhteisöt, jos tilikausi päättynyt 30.12.2020

(4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä) 30.4. Arvonlisäveron palautushakemus toiseen EU-maahan vuodelta 2020 30.9. Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista Kuukausi­menettelyssä olevat arvonlisävero­velvolliset 12. pv toimituskuukaudesta kahden kuukauden kuluttua Kalenterivuosi­menettelyssä olevat arvonlisävero­velvolliset 1.3. Arvonlisäveron yhteenveto­ilmoitukset

(tavaroiden ja palveluiden EU-myynti) toimituskuukautta seuraavan kuukauden 20. pv Tulorekisteri Maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset, muut ansiotulot, veronalaiset kustannusten korvaukset palkkatietoilmoitus tulorekisteriin 5 päivän kuluessa maksupäivästä Verovapaat kustannusten korvaukset, YEL-yrittäjän omat palkat, rekisteröidyn yhdistyksen maksamat enintään 200 €/kk kertakorvaukset palkkatietoilmoitus tulorekisteriin viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden
5.  päivä Kilpailupalkinnot, joiden arvo on enintään
100 € (sekä raha- että tavarapalkinto) ei ilmoiteta tulorekisteriin Työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä sekä siitä mahdollisesti tehdyt vähennykset työnantajan erillisilmoitus maksukuukautta seuraavassa kuussa 5. päivä mennessä Sosiaalivakuutusmaksut Työntekijän eläkemaksu (TyEL)

Työntekijä vakuutetaan TyEL:iin jos kuukausiansio on vähintään 61,37 €

Työnantajan TyEL-perusmaksu keskimäärin: Työntekijän osuus TyEL-maksusta: Sopimustyönantaja 24,40 %

Tilapäistyönantaja 24,80 %

– palkkasumma alle 2 125 500 euroa (v.2019)

– sisältää palkansaajan osuuden 17–52-vuotias 7,15 %

53–62-vuotias 8,65 %

63– vuotias 7,15 % Yrittäjän eläkemaksu (YEL)

YEL-työtulon alaraja 8 063,57 € / v
YEL-työtulon yläraja 183 125,00 € / v
Yrittäjän työtulon alaraja työttömyysturvaan 13 247,00 € / v

18–52-vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 24,10 % 53–62-vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 25,60 % 63–67-vuotiaan vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 24,10 % Ensimmäisen kerran yrittäjäksi ryhtyvälle 22 % alennus 48 kk ajan 18–52 vuotiaan yrittäjän alennettu YEL-maksu 18,798 % 53–62 vuotiaan yrittäjän alennettu YEL-maksu 19,968 % 63 vuotta täyttäneen yrittäjän alennettu YEL-maksu 18,798 % Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan osuus Työntekijän osuus palkkasumma ≥ 2 169 000 € 0,50 %

palkkasumma > 2 169 000 € 1,90 %

TyEL-vakuutettu osaomistaja* 0,45 %

Lisäksi yritys pidättää palkansaajan osuuden ja tilittää Työllisyysrahastolle 1,40 %

1,40 %

TyEL-vakuutettu osaomistaja* 0,65 %

* Osaomistaja on esimerkiksi osakeyhtiössä työskentelevä osakas, joka omistaa 1530 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa 3050 % osakeyhtiön osakkeista tai äänimäärästä.

Sairausvakuutus­maksu Työnantajan sairausvakuutus­maksu Vakuutetun sairausvakuutus­maksu 1,53 %**

   

Työntekijän sairaanhoitomaksu 0,68 %

Työntekijän päivärahamaksu* 1,36 %*

 

Ns. minipidätys 2,04 %

jos tulot alle 14 766 €/vuosi 0,68 %
(Verokortilla 1,0 % ja 2,5 %)

* Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14 766 € / vuosi, päivärahamaksu on 0,00 € / vuosi.

* Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,19 prosenttia.

* * Ei-YEL/MYEL-vakuutun yrittäjän omalta yhtiöltä, tai laskutuspalveluyritykseltä, saamasta palkasta ei ole vuonna 2020 suoritettava työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Muut työnantajan maksut

Tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,7 % palkoista, vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

Ryhmähenkivakuutus keskimäärin 0,07 %

 

Korot Peruskorko (1.1.-30.6.2021) -0,50 % Yleinen viivästyskorko (1.1.-30.6.2021) 7,0 % (ei vielä vahvistettu) Viivästyskorko
(sovelletaan yhteisöjen, yhteisetuuksien ja henkilöiden ennakoiden ja jäännösveron maksuviivästyksiin sekä oma-aloitteisten verojen viivästyksiin) 7,0 % Viivekorko
(Sovelletaan ALV-erityisjärjestelmään (Mini One Stop Shop) ja varainsiirtoveroon) 7,0 % Huojennettu viivästyskorko
(Sovelletaan yhteisöjen, yhteisetuuksien ja henkilöiden jäännösveroon) 2,0 % Palautuskorko 0,5 % Hyvityskorko oma-aloitteisille veroille 0,5 % Matkakustannusten korvaukset

Verohallinnon päätös vuoden 2021 verovapaista matkakustannusten korvauksista

Kotimaan päivärahat Osapäiväraha (yli 6 tunnin työmatka) 20 € Kokopäiväraha (yli 10 tunnin työmatka) 44 € Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

  • vähintään 2 tunnilla
  • yli 6 tunnilla
 

 

20 €

44 € Yömatkaraha (vähintään neljä tuntia klo 21-07) 13 € Ateriakorvaus enimmillään 11 €

  Ulkomaan päivärahat Britannia 62 € –       Lontoo ja Edinburgh 65 € Kiina 68 € –       Hong Kong 74 € Latvia 57 € Liettua 54 € Norja 66 € Ranska 70 € Ruotsi 61 € Saksa 65 € Tanska 70 € Venäjä 52 € –       Moskova 65 € –       Pietari 60 € Viro 58 € Yhdysvallat 70 € –       New York, Los Angeles ja Washington DC 77 € Kilometrikorvaukset Oman auton käyttö 0,44 € / km Käyttöetuauton käyttö 0,10 € / km Moottoripyörän käyttö 0,33 € / km Korotukset yllä oleviin korvauksiin: –       henkilöiden kuljettaminen 0,03 € / km –       perävaunun kuljettaminen 0,07 € / km –       yli 80 kg painavien tai suurten esineiden kuljettaminen 0,03 € / km Erityisen työntekemispaikan tilapäisyyden aikaraja Tilapäisen työskentelyn enimmäisaikaa erityisellä työntekemispaikalla on pidennetty määräaikaisesti 3 vuodesta 3,5 vuoteen vuosina 2021–2022, mikäli normaali kolmen vuoden määräaika päättyy vuoden 2021 aikana 3 vuotta -> 3,5 vuotta

 

Luontoisetujen verotusarvoja

Verohallinnon päätös vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Oman tai käyttöetuauton lataaminen työnantajan kustantamana 2021–2025 verovapaa etu 00,00 € / kk Matkapuhelinetu 20,00 € / kk Ravintoetu

(nimellisarvo enintään 10,90 € ja vähintään 6,90 €) 6,90 € Lounasseteli tai muu ruokailulipuke nimellisarvosta

(nimellisarvo enintään 10,70 € ja vähintään 6,80 €) 75 % Liikunta- ja kulttuurietu verovapaata, jos edun arvo on enintään 400 € / vuosi / hlö Työsuhdematkalipun verovapaa osuus enintään
– Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta ns. liikkumisen palvelupaketista, joka yhdistää tyypillisesti kuukausimaksulla julkisen liikenteen, kaupunkipyörien, taksien, yhteiskäyttöautojen ja muiden liikennemuotojen käytön yhdeksi paketoiduksi kokonaisuudeksi, voidaan lukea työsuhdematkalipuksi 3 400 €/vuosi Työsuhdepolkupyörän verovapaa osuus enintään
– Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä olisi kuitenkin yhteensä 3 400 euroa/vuosi 1 200 €/vuosi Työsuhdeauton, jonka hiilidioksidipäästö on 0 g/km (täyssähköautot) verotusarvoon määräaikainen verotuki vuosille 2021–2025, auton tulee olla vuonna 2020 tai sen jälkeen rekisteröity. Huojennus tehdään kuukausikohtaisesta verotusarvosta 170 € Työnantajan työsuhdesähköautoon kustantama kotilatauslaite voidaan lukea auton verollisiin lisävarusteisiin Autoetu Vapaa Autoetu Ikäryhmä A Ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2019-2021 2016-2018 Ennen vuotta 2016 % auton uushankintahinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 270 € 285 € 300 € € / km 0,18 € / km 0,19 € / km 0,20 € / km Käyttöetu Ikäryhmä A Ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2019-2021 2016-2018 Ennen vuotta 2016 % auton uushankintahinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 105 € 120 € 135 € € / km 0,07 € / km 0,08 € / km 0,09 € / km

 

 

Arvonlisäverot Yleinen verokanta 24 % Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 14 % Kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, sähköiset julkaisut, lääkkeet, liikuntapalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, tekijän taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti, tekijänoikeuskorvaukset 10 %

Yritys- ja yhteisöasiakkaiden tärkeät päivämäärät

The post Yrittäjän muistilista 2021 appeared first on Yrittajille.


Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin toinen tuleminen

11.12.2020

Nyt valtio ja eräät muut suuret ostolaskujen vastaanottajat kuten S-ryhmä ovat nostaneet asian uudelleen esille – standardin mukaisia verkkolaskuja vaadittaneen jo keväällä 2021. 

Kun standardin mukaiseen laskutukseen siirrytään, se edellyttää laskutusohjelmistoilta valmiutta tuottaa verkkolaskustandardien uusimpia versioita 3.0. Laskutusjärjestelmiä on päivitettävä tämän takia. Tilisanomat 1/2020 -lehdestä löytyy yleisesittely aiheesta. Muista, että kaikkia tarvittavia tietoja ei aina saa automaattisesti laskutusjärjestelmästä.

The post Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin toinen tuleminen appeared first on Yrittajille.


Varo konkurssisumaa kevättalvella

11.12.2020

Koronakriisin takia velkojien mahdollisuutta hakea velallisyrityksiä konkurssiin rajoitettiin määräaikaisella lainsäädännöllä. Tämä rajoitus poistuu tammikuussa 2021. Kevättalvella on odotettavissa melkoinen yritysten konkurssisuma. Tähän kannattaa varautua luotonhallinnassa ja perintätoiminnassa.

The post Varo konkurssisumaa kevättalvella appeared first on Yrittajille.


Katso-valtuuksille jatkoaikaa Verohallinnon palveluissa

11.12.2020

Katso-valtuuksien käyttö loppuu ja ne korvataan Suomi.fi-valtuuksilla. Suomalaiset yritykset ovat hoitaneet asiaa kaiken muun kiireen ohella kuntoon varsin kattavasti. Ulkomaisilla Suomessa toimivilla yrityksillä ja esimerkiksi verotusyhtymillä valtuuttaminen on kuitenkin hankalampaa. Myös esimerkiksi yhdistyksillä ja tiekunnilla valtuuttamisurakka on vielä pahasti kesken. Tämän vuoksi Verohallinto antoi Katson käytölle jatkoaikaa 30.4.2021 asti. Asian kuntoon saattamista ei kuitenkaan kannata aiheetta viivytellä.

The post Katso-valtuuksille jatkoaikaa Verohallinnon palveluissa appeared first on Yrittajille.


Verohallinnon OP:n tili poistuu käytöstä 30.11.2020

19.11.2020

Verohallinnon OP:n tili poistuu käytöstä 30.11.2020. Verot tulee joulukuun alusta lähtien maksaa joko Verohallinnon Danske Bankin tai Nordean tilille.

OP:n tilinumero poistuu käytöstä, koska valtion maksuliikennepalveluiden sopimus OP:n kanssa päättyy 30.11.2020. Uudella sopimuskaudella Valtion maksuliikennepalveluiden toimittajiksi on valittu Danske Bank ja Nordea.

Mikäli OP:n tilinumero on tallennettu esim. yrityksen verkkopankkiin tai monipankkiohjelmaan, numero on huomattava vaihtaa esim. lokakuulta maksettavaa arvonlisäveroa varten. Se erääntyy maksettavaksi 12.12.2020, mutta koska tuo päivä on lauantai, veron voi maksaa viimeistään maanantaina 14.12.2020. Keskustele tarvittaessa asiasta kirjanpitäjäsi kanssa.

The post Verohallinnon OP:n tili poistuu käytöstä 30.11.2020 appeared first on Yrittajille.


Sivut