Yrittäjille

Verkko-osoitehuijareita liikkeellä

07.04.2021

Henkilö soittaa yritykseen salaisesta numerosta tekeytyen viranomaiseksi ja sanoo nimekseen vaikkapa Maija Meikäläinen. Soittaja varoittaa, että toinen taho on rekisteröimässä kaikki yrityksen nimellä olevat vapaat .com, .org, .net jne. verkkotunnukset ja he ovat huomanneet asian.

Soittaja kertoo, että tällainen ”kaappausyritys” on mahdollista estää ja he tarjoavat ratkaisuksi verkko-osoitteiden rekisteröintiä oman yhtiönsä kautta esimerkiksi hintaan 1200 euroa/10 vuotta.

Soittajan edustama huijariyritys voi olla rekisteröity esimerkiksi Kyprokselle ja tyypillisesti sillä on vain verkkosivut, mutta ei esimerkiksi puhelinnumeroa yhteystiedoissa.

Huijauksen taustalla on todellinen ongelma, jota kutsutaan nimellä domain squatting. Siinä jonkin organisaation verkko-osoite rekisteröidään lähes identtisellä verkko-osoitteella ja sitä käytetään esimerkiksi huijauksiin tai asiattoman sisällön levittämiseen. Jos esimerkiksi tilitoimisto Tiliveikot Oy olisi rekisteröinyt itselleen osoitteet tiliveikot.fi ja tiliveikot.com, voisi vahingontekoon pyrkivä toinen yritys rekisteröidä osoitteet tiliveikot.net ja tiliveikot.org. Tämän ongelman ehkäisyllä siis yritetään nyt rahastaa suomalaisia yrityksiä.

MOT:n artikkeli aiheesta YLE:n verkkosivuilla.

The post Verkko-osoitehuijareita liikkeellä appeared first on Yrittajille.


Osakeyhtiö: Unohtuiko edunsaajailmoituksen tekeminen kaupparekisteriin? Toimi heti!

18.03.2021

Kaikkien osakeyhtiöiden täytyy tehdä edunsaajailmoitus kaupparekisteriin. Jos yrityksesi edunsaajailmoitus on vielä tekemättä, tee se heti. Ilmoita myös aina, kun edunsaajatiedot muuttuvat tai kun olet perustanut uuden yrityksen.

Edunsaajailmoitus on maksuton.

Edunsaajat ovat useimmissa tapauksissa yrityksen omistajia. Ilmoitus pitää tehdä myös siinä tapauksessa, että yrityksellä ei ole rahanpesulain määrittelemiä edunsaajia.

Erillinen edunsaajailmoitus täytyy tehdä, vaikka hallituksen ja muiden vastuuhenkilöiden tiedot ovat ajan tasalla kaupparekisterissä ja osakkeiden omistajat on ilmoitettu perustamisilmoituksessa.

Velvoite perustuu rahanpesulainsäädäntöön. Ilmoittamisen määräaika umpeutui jo viime kesänä.

Edunsaajailmoitus ei koske pörssiyhtiöitä eikä keskinäisiksi kiinteistöosakeyhtiöiksi rekisteröityneitä yhtiöitä.

Yrityksen toiminta voi vaikeutua, jos yritys ei tee edunsaajailmoitusta. Yhteistyökumppanit näkevät kaupparekisteriotteelta, että yritys ei ole ilmoittanut edunsaajatietojaan. Ilmoittamisen laiminlyönnistä voidaan myös mahdollisesti tuomita sakkoa yritys- ja yhteisötietolain perusteella.

Lisätiedot:

Voit tarvittaessa pyytää apua tilitoimistoltasi!

The post Osakeyhtiö: Unohtuiko edunsaajailmoituksen tekeminen kaupparekisteriin? Toimi heti! appeared first on Yrittajille.


Velkojen perintä yrittäjältä korona-aikaan

01.02.2021

Helmikuun alusta syyskuun 2021 loppuun yritykselle on annettava 30 päivää maksuaikaa. Lokakuun alussa laki palaa ennalleen, ja velkoja voi konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa edellyttää yritysvelalliselta maksusuoritusta seitsemän päivän sisällä maksukehotuksesta. Mikäli velallinen ei tähän pysty, sen oletetaan olevan maksukyvytön ja velkoja voi hakea yritystä konkurssiin.

Vuoden 2020 toukokuusta lähtien tämä maksukyvyttömyysolettama on ollut pois käytöstä koronatilanteen vuoksi. Tavoitteena on ollut, että yrittäjiä ei ajettaisi konkurssiin pandemian aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi. Maksukyvyttömyyden osoittaminen muulla tapaa kuin ns. ”yrittäjän kasipäiväisellä” on paljon vaikeampaa ja kalliimpaa, jonka vuoksi konkurssihakemuksia ei ole niin paljon tehty. On esitetty arvioita, että konkurssihakemusten määrä kasvaisi kevään aikana, kun konkurssiuhkainen maksukehotus palautettiin lakiin. Tosin maksuaikaa on nyt siis ensi alkuun annettava se 30 päivää, joka hieman lieventää konkurssiuhkaa velallisen kannalta.

Koronatilanteen vuoksi on lainsäädäntöön asetettu myös eräitä muita poikkeuksia normaaliaikoihin nähden. Kesäkuun 2021 loppuun saakka perintälaki asettaa perintäkuluille euromääräisen katon myös yritysvelkojen osalta. Lisäksi laki kieltää kesäkuun loppuun myös tratan käytön silloin, kun velallisena on yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Tratalla kehotetaan velallista maksamaan erääntynyt velkansa uhalla, että tratan noudattamatta jättäminen merkitään luottotietorekisteriin. Trattaa ei voi käyttää kuluttajavelkojen perinnässä.

Myös ulosottolainsäädäntö sisältää eräitä poikkeuksia koronatilanteen vuoksi. Ne ovat puolestaan voimassa huhtikuun 2021 loppuun saakka. Yksi ulosottokaareen otetuista määräaikaisista lievennyksistä on, että yksityishenkilön elinkeinotulosta voidaan jättää ulosmittaamatta suurempi määrä normaalioloihin nähden. Vapaakuukausi- ja huojennushakemusten hyväksymisen perusteeksi on lakiin nimenomaisesti kirjattu koronatilanteen aiheuttama väliaikainen maksuvaikeus.

 

The post Velkojen perintä yrittäjältä korona-aikaan appeared first on Yrittajille.


Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten

01.02.2021

Yrityksen koneiden ja kaluston hankintameno vähennetään kirjanpidossa ja verotuksessa vuotuisin poistoin. Verotuksessa sallitaan vuosina 2020–2023 normaalia suuremmat poistot uutena ostetuista koneista ja kalustosta. Poisto voi olla enimmillään 50 prosenttia hankintamenosta. Yritys voisi siis vähentää verotuksessa esimerkiksi uuden pakettiauton hankintamenosta heti puolet käyttöönottovuonna, jolloin verotettava tulo pienenee ja veron määrä vähenee.

Kuulostaa hyvältä, mutta asia ei ole välttämättä aivan näin. Ilman edullisuuslaskentaa korotettuja poistoja ei kannata vaatia.

Ensinnäkin korotettu poisto ei huojenna yrityksen verotusta koko neljää vuotta. Korotettu 50 prosentin poisto tuottaa verotuksessa vain kahtena ensimmäisenä vuonna suuremman kuluerän kuin normaali 25 prosentin poisto. Poistopohjahan sulaa nopeammin suurempien poistojen alta. Tuhannesta eurosta korotettu poisto on kolmantena vuotena 125 euroa, kun taas normaali poisto on 140 euroa. Onko yrityksesi tulos siis muodostumassa lähivuosina niin hyväksi, että parille vuodelle on tarpeen saada lisää kuluvarantoa?

Jos yritys haluaa tehdä korotetun poiston hankkimastaan koneesta, sitä pitää ryhtyä seuraamaan verotuksessa ja kirjanpidossa erillisenä poistokohteena. Vaihdossa annettavan koneen vaihtohinta vähennetään kuitenkin siitä hankintamenojen yhteismäärästä, josta on tehty normaalit poistot.

Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Yritys ostaa uuden koneen, jonka hankintahinta on 30 000 euroa. Vanha annetaan vaihdossa ja sen vaihtoarvo on 15 000 euroa. Korotettu 50 prosentin poisto uudesta koneesta on 15 000 euroa. Koneiden ja kaluston verotuksessa poistamattomien hankintamenojen yhteismäärä on 10 000 euroa. Kun sitä vastaan vähennetään vanhan koneen vaihtoarvo 15 000 euroa, yritykselle syntyy 5 000 euron suuruinen veronalainen tulo. Korotetusta poistosta saatava kuluhyöty kaventuu näin 10 000 euroon. Se on kolmasosa uuden koneen hankintahinnasta.

Selvitä siis, mikä on koneiden ja kaluston verotuksessa poistamattomien hankintamenojen yhteismäärä ja laske, miten vanhan koneen vaihtoarvo vaikuttaa poistolaskentaan. Ota myös huomioon, että jos kone myöhemmin myydään lain voimassaoloaikana, myynnistä saattaa syntyä veronalaista tuloa, jos vaihtoarvo ei alene korotettujen poistojen tahdissa.

Mikäli yrityksen tulos esimerkiksi koronan vuoksi jää odotetusta, niin verotuksessa poistot voi olla järkevää jättää jopa tekemättä ja säästää kuluvarantoa tuleville vuosille. Kirjanpidossa poistot pitää eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta yleensä tehdä silloinkin, kun tulos kääntyy tappiolle. Veroilmoituksessa yritys voi pienentää tuloslaskelman mukaista tappiota poistojen verran ja jättää poistot tehtäväksi myöhempinä vuosina. Yritys voi toki vähentää verotuksessaan myös tappion, mutta sille on oma laissa säädetty vähentämisaikansa toisin kuin koneiden ja kaluston poistolle. Myös omistajanvaihdokset voivat vaikuttaa tappioiden vähentämisoikeuteen.

Korotetut poistot voivat olla verotuksessa hyödyksi, mutta on hyvä muistaa, että mistään huojennusautomaatista ei ole kuitenkaan kyse. Kannattaa siis arvioida, mikä on oman yrityksesi kohdalla järkevintä.

 

The post Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten appeared first on Yrittajille.


Asiakasyrityksen konkurssitilanteessa riskinä takaisinsaanti konkurssipesään

26.01.2021

Konkurssien määrä tulee todennäköisesti ryöpsähtämään kevättalvella 2021. Konkurssilakiin tehtiin keväällä 2020 määräaikainen muutos, joka vaikeuttaa velkojien mahdollisuutta hakea yhtiötä konkurssiin. Tätä poikkeussäännöstöä ollaan nyt vaiheittain purkamassa.

Asiakkaanne konkurssitilanteessa riskinä on normaalien luottotappioiden ohella takaisinsaanti konkurssipesään. Takaisinsaannissa konkurssiyritykselle nimetty pesänhoitaja hakee esimerkiksi konkurssiyrityksen ennen konkurssia suorittamien velkojen maksujen peräyttämistä takaisin konkurssipesälle.

Jos konkurssiyritys on maksanut teille velkansa kolmen kuukauden sisällä ennen konkurssiin hakemista, on riskinä, että pesänhoitaja hakee maksun peräyttämistä, ”jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena.”

Tyypillinen riskitilanne takaisinsaannin kannalta on seuraava.

  • Teille on kertynyt saamisia asiakkaalta pidemmältä ajalta
  • Asiakas maksaa ne esimerkiksi, koska uhkaatte muutoin keskeyttää tarjoamanne palvelut tai asiakkaalle tärkeät tavarantoimitukset
  • Asiakas menee konkurssiin kolmen kuukauden sisällä teille suorittamastaan maksusta

Eli tämänkin takia konkurssiuhan alaisen asiakkaan luototuksessa tulee olla tarkkana. Yritä välttää saamisten kertymistä ja siirry tarvittaessa myymään tavaroita tai palveluja vain välitöntä maksua vastaan.

Voit lukea hyvän tiivistelmän takaisinsaannista Visma Legalin blogista .

 

The post Asiakasyrityksen konkurssitilanteessa riskinä takaisinsaanti konkurssipesään appeared first on Yrittajille.


Pankkitilien evääminen haittaa yhä useamman yrityksen toimintaa

26.01.2021

Taloushallintoliittoon tulee runsaasti yhteydenottoja tilitoimistoilta, joiden uudet asiakasyritykset eivät ole saaneet pankkitiliä tai jo pitkään toimineen yrityksen tili on suljettu syytä ilmoittamatta. Lainsäädäntöhän turvaa ETA-alueella asuville henkilöille peruspankkipalvelut kuten maksuliikennetilin, mutta yrityksillä tätä suojaa ei ole.

Alun alkaen ongelman ajateltiin liittyvän lähinnä venäläistaustaisiin yrityksiin, mutta on käynyt selväksi että asia koskee ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä melkeinpä lähtömaasta riippumatta. Myös yrityksen vastuuhenkilön yksityiselämän maksuhäiriömerkintä johtaa usein tilin eväämiseen, kuten myös supisuomalaisen yrityksen liikekytkökset vaikkapa Venäjälle.

Käytännön ratkaisuja pankkitilin eväämisen kohteeksi joutuneella yrityksellä on niukasti. Osa pyörittää yrityksen maksuliikennettä yrittäjän oman pankkitilin kautta. Tässä on riskinä se, että pankki sulkee senkin käyttöehtojen vastaisen toiminnan vuoksi. Tietojemme mukaan moni yritys on myös avannut tilin latvialaisessa pankissa. Latvia kuuluu euroalueeseen, joten maksuliikenne toimii sujuvasti.

Pankkitilien evääminen on inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen ongelma. Jokaisen yrittäjän kannattaa yrittää vaikuttaa tilanteeseen kertomalla asiasta esimerkiksi tutuille kansanedustajille. Kauppalehti ja Helsingin Sanomat ovat asiasta jo uutisoineet. Euroopan pankkiviranomainenkin on asiaan havahtunut ja selvittää tilanteen vakavuutta. Kyseessä on koko Euroopan laajuinen ongelma.

 

 

The post Pankkitilien evääminen haittaa yhä useamman yrityksen toimintaa appeared first on Yrittajille.


Luontoisetuihin muutoksia vuonna 2021 – polkupyöräetu, työsuhdematkalippu ja sähköautojen veroetu

20.01.2021
Työsuhdepolkupyörä uusi luontoisetu

Työnantaja voi vuoden alusta alkaen järjestää työntekijän käyttöön polkupyörän, jota voi käyttää myös yksityisajoihin, kunhan etu käsitellään verohallinnon ohjeiden mukaisesti palkanlaskennassa. Työsuhdepolkupyöräetu on verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa. Hankintahinnan lisäksi etuun lasketaan mukaan vuosittaiset huoltokustannukset sekä kiinteät lisävarusteet valot, lukitus ja nastarenkaat ja pyöräilykypärä. Verottaja katsoo pyörän käyttöiän olevan viisi vuotta.

Työsuhdematkalipun veronalainen osuus poistui

Työsuhdematkalipussa aiemmin ollut 300–750 euron välinen veronalainen osuus poistui ja on nyt verovapaata 3 400 euroon asti vuodessa.

Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on kuitenkin yhteensä 3 400 euroa vuodessa, jos työnantaja tarjoaa työntekijälle molemmat edut. Eli esimerkiksi polkupyörän verotusarvo 1 200 euroa vähennetään 3 400 eurosta ja loppuosa 2 200 voi olla työsuhdematkalipun verovapaata osuutta.

Täyssähköisen luontoisetuauton verotusarvoon alennus

Työntekijälle luontoisetuautona annetun täyssähköauton palkkana käsiteltävästä verotusarvosta voidaan tehdä 170 euron alennus kuukausiarvosta. Määräaikainen verotuki, joka on voimassa vuosina 2021–2025, voidaan käyttää vain niille luontoisetuautoille, joiden hiilidioksidipäästö on 0 g/km eli käytännössä täyssähköautoille. Lisäksi edellytyksenä on, että auto on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2020 tai sen jälkeen. Auto voi olla joko vapaa- tai käyttöetuauto.

Edelleen voidaan lisäksi vähentää vapaan autoedun verotusarvossa huomioitavista auton käyttökustannusten osuudesta 120 euroa kuukaudessa tai 0,08 euroa kilometriltä, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö.

Sähköauton latauslaite työntekijän kotiin

Mikäli työnantaja kustantaa työntekijän kotiin sähköauton latauslaitteen luontoisetuauton latausta varten, se voidaan laskea auton verollisiin lisävarusteisiin eikä sitä tarvitse enää käsitellä käyvästä arvosta erikseen työntekijän palkassa. Latauslaite ei saa siirtyä työntekijän omistukseen. Latauslaitteen kohdalla kyseessä voi olla joko täyssähköauto tai ladattava hybridiauto.

Sähköauton lataaminen työnantajan kustantamana

Auton sähkön latausetu työnantajan kustannuksella joko työpaikalla tai julkisissa latauspisteissä on verovapaa etu vuosien 2021–2025 aikana. Verovapaus koskee sekä työntekijän omaa että käyttöetuna saatua luontoisetuautoa. Latausedun osalta ei ole merkitystä onko auto täyssähköauto tai ladattava hybridiauto. Kuitenkaan työnantaja ei voi korvata työntekijän kotona tapahtuvaa lataamista edes sähkömittariin perustuen.

Tutustu tarkemmin Verohallinnon luontoisetupäätökseen vuodelle 2021.

The post Luontoisetuihin muutoksia vuonna 2021 – polkupyöräetu, työsuhdematkalippu ja sähköautojen veroetu appeared first on Yrittajille.