Yrittäjille

Jos laskutat Suomen valtiota, varaudu päivittämään laskutusjärjestelmäsi

14.02.2020

Valtion taloushallintoa ohjaava Valtiokonttori on linjannut, että 1.4.2020 alkaen valtio vastaanottaa vain verkkolaskuja, jotka täyttävät sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtiota laskuttavien yritysten tulee siirtyä verkkolaskutuksessaan verkkolaskustandardien versioon 3.0. Laskutuslaskutusjärjestelmiä on päivitettävä tämän takia. Tilisanomat 1/2020 -lehdestä löytyy yleisesittely aiheesta.

Muista, että kaikkia tarvittavia tietoja ei saa automaattisesti laskutusjärjestelmästä.

Jos sinulla on räätälöity laskutusjärjestelmä

Keskustele ohjelmistotoimittajasi kanssa ja tilaa tarvittavat muutokset. Asialla on kiire.

Jos käytät valmisohjelmistoa esimerkiksi pilvipalveluna

Seuraa tiedotusta ja osallistu koulutukseen.

Jos jostain syystä et saa järjestelmiä kuntoon

Pientoimittaja voi laskuttaa valtiota maksutta Handi-portaalissa tai Postin palvelussa.

The post Jos laskutat Suomen valtiota, varaudu päivittämään laskutusjärjestelmäsi appeared first on Yrittajille.


Sähköpostitilien kaappaukset ovat lisääntyneet yrityksissä

15.01.2020

 

Yhä useamman yrityksen yrittäjän tai työntekijän työsähköpostitili on kaapattu huijaussähköpostin avulla. Tämän seurauksena rikollinen saa käsiinsä:

  • Työntekijän sähköpostitilin käyttäjätunnuksen ja salasanan ja siten työntekijän sähköisen identiteetin
  • Työntekijän sähköpostien sisällön – usein siis myös liikesalaisuuksia tai henkilötietoja

Tämän jälkeen rikollinen lähettää välittömästi huijaussähköposteja kaapatun sähköpostitilin osoitekirjassa oleville henkilöille aidosta sähköpostisoitteesta ja saa todennäköisesti kaapattua lisää sähköpostitilejä.

Sähköpostipalvelujen ulkoistus sekä turvasähköpostin käytön yleistyminen ovat mahdollistaneet melko yksinkertaisen toimintamallin, jolla sähköpostitili kaapataan.

  • Sähköpostiin pääsee monessa yrityksessä Internetin kautta eli myös muualta kuin yrityksen lähiverkosta
  • Yhä useampi lähettää turvasähköposteja, jotka vastaanottaja saa avattua sähköpostiosoitteen ja salasanan avulla

Huijausviesti on yleensä laadittu muistuttamaan turvasähköpostia, jossa viestin vastaanottaja saa avattua viestin esimerkiksi Microsoft-tunnuksillaan eli sähköpostiosoitteella ja salasanalla. Huijausviesti on yhä useammin laadittu huolellisella suomen kielellä ja siinä on mainittu aidolta tuntuvia työasioita kuten ”haluan jakaa pöytäkirjan kanssasi”. Niitä on melkein mahdotonta erottaa aidoista viesteistä.

 

Rikollisten tarkoituksena on todennäköisesti erehdyttää yrityksiä maksamaan huijauslaskuja. Yrityksen näkökulmasta työntekijän työsähköpostien sisällön joutuminen vääriin käsiin on kuitenkin myös suuri uhka.

Monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön välittömästi

 

Jos käytätte ulkoistettuja sähköpostipalvelua (esimerkiksi Microsoft Office 365) ottakaa yrityksessänne välittömästi käyttöön niin sanottu monivaiheinen tunnistautuminen. Tyypillinen esimerkki monivaiheisesta tunnistautumisesta on toiminto, jossa kirjautumiseen vaaditaan sähköpostisoitteen ja salasanan lisäksi tekstiviestillä toimitettu kertakäyttökoodi. Näin rikollinen ei pääse käsiksi sähköposteihisi, vaikka saisikin salasanasi haltuusi, ellei hänellä ole hallussaan myös matkapuhelintasi.

Monivaiheinen tunnistautuminen voidaan ottaa käyttöön siten, että omasta tietokoneesta tai matkapuhelimesta kirjauduttaessa tekstiviestivahvistus tarvitaan vain esimerkiksi kuukauden välein. Näin sen käyttö ei aiheuta lainkaan ylimääräistä vaivaa.

Varmistakaa, että IT-kumppaninne säätää kaksivaiheisen tunnistuksen pakolliseksi.

Kyberturvallisuuskeskus antaa oppaassaan hyvät ohjeet.

Jos vahinko on tapahtunut

Jos yrityksenne työntekijän sähköpostitili on kaapattu, tehkää vähintään seuraavat toimet

  • Käykää tilanne läpi oman IT-palvelukumppaninne kanssa ja vaihtakaa sähköpostitilin salasana välittömästi
  • Tehkää rikosilmoitus
  • Tehkää tarvittaessa ilmoitus tietosuojaviranomaiselle
  • Ilmoittakaa asiasta myös asiakkaille, joiden tärkeitä tietoja on voinut joutua rikollisten käsiin
  • Ottakaa käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen kaikilla sähköpostitileillänne
  • Pyytäkää IT-palvelukumppanianne tarkistamaan sähköpostipalvelunne muutkin asetukset huolellisesti – rikollinen on esimerkiksi voinut asettaa sähköpostin automaattisia edelleen lähetyksiä.
Varo edelleen myös huijauslaskuja ja muita maksuhuijauksia

Huijauslaskuja ja muita maksatuspyyntöjä voi siis tulla yritykseen vastuuhenkilön oikeasta sähköpostiosoitteesta, jos henkilön sähköpostitili on kaapattu. Niitä voi tulla myös väärästä osoitteesta, mutta oikealla lähettäjänimellä. Suhtautukaa sähköpostitse tuleviin yllättäviin maksupyyntöihin terveellä varovaisuudella.

On tärkeää muistaa, että myöskään saapuneisiin tekstiviesteihin ei pidä automaattisesti luottaa. Saimme tietää teleoperaattoreilta, että myös tekstiviestiin pystyy erittäin pienellä vaivalla muuttamaan lähettäjän puhelinnumeron. Näin siis rikollinen voi yrittää esimerkiksi seuraavaa huijausta:

  1. Tuttuna työkaverina tai esimiehenä esiintyvä rikollinen lähettää yrityksen maksuliikennettä hoitavalle henkilölle pyynnön maksaa suoritus liittyen esimerkiksi kiireellisen EU-rahoitushankkeen tai markkinointikampanjan osallistumismaksuun.
  2. Rikollinen lähettää perään (oikeasta numerosta) tekstiviestin: ”Hei Tuija, koska osaat varoa toimitusjohtajahuijauksia, laitoin vielä tekstarin perään varmistukseksi. Se maksu 19.300 EUR Luxemburgiin on ihan oikea. Terkuin Veikka”.

On suositeltavaa pitäytyä sovituissa maksatuskäytännöissä. Jos kuitenkin perustellusta syystä joudutte poikkeamaan niistä, soittakaa yhteyshenkilölle ja käykää asia läpi puhelimitse.

The post Sähköpostitilien kaappaukset ovat lisääntyneet yrityksissä appeared first on Yrittajille.


Työvaatteet verolle – maalaisjärki ja verojuridiikka

15.01.2020

Autoliikkeen työntekijöille oli pitänyt autovalmistajan vaatimuksesta hankkia yhtenäinen työasu, johon oli sisältynyt muun muassa puvuntakki ja -housut, kauluspaita, casual-housut, toppaliivit, pikee-paita ja pienempää tilpehööriä. Asun käyttö oli pakollista automyyjille. Vaatesetin hinta oli noin 650 euroa. Vaatteisiin piti ommella automerkin logo. Vaatteiden käyttöä oli rajoitettu monin tavoin. Vaatteet olivat työnantajan omaisuutta ja ne piti palauttaa työsuhteen päättyessä. Vaatteita ei myöskään saanut käyttää vapaa-ajalla.

Hallinto-oikeus katsoi, että vaatesetti on työnantajan korvaamaa työntekijän elantokustannusta. Se oli siis työntekijän veronalaista tuloa, joskin verotettavaksi arvoksi alennettiin 450 euroa.

Hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että verottomuus on mahdollista, jos kyse on suojavaatteista tai työvaatteet ovat normaaleista vaatteista poikkeavia vaatteita tai vaatteiden kulumisesta johtuen kustannukset ovat normaalia suuremmat. Tässä tapauksessa asian laita ei ollut näin, mutta verotettavaa arvoa kuitenkin kohtuullistettiin muun muassa vaatteiden käyttörajoitusten vuoksi ja sen vuoksi, että vaatteiden hinta oli keskimääräisiä miesten vaatteita korkeampi.

Tässä verotuskysymyksessä maalaisjärjen käyttö saa ihmettelemään verojuridiikan koukeroita. Kuka lähtisi veljen häihin tai kummipojan rippijuhliin Skodan tai Bemarin logolla varustetussa vaatekerrassa, vaikka se olisi työnantajan puolesta sallittukin? Tai kellä automyyjällä ei muutoinkin olisi jo itse maksettuna garderoobissaan paria siistiä pikkutakkia työkäyttöön? Mitä elantokustannuksia tässä siis korvattiin?

Työvaatekauppiaat väittävät mielellään asiakasyrityksilleen, että työvaatteet eivät ole veronalaista tuloa työntekijälle. Tässäkin asiassa osaava tilitoimisto on hankalassa puristuksessa halutessaan toimia lain ja oikeuskäytännön mukaan oikein. Asiakasyrityksen kannattaa kuitenkin muistaa, että tilitoimisto joka osaa ja jaksaa niuhottaa tällaisissa asioissa, osaa myös hoitaa olennaisemmat veroasiat asiakkaan kannalta oikein ja turvallisesti – ja asiakkaan eduksi.

The post Työvaatteet verolle – maalaisjärki ja verojuridiikka appeared first on Yrittajille.


Suomi.fi-valtuuksien tilannekatsaus

15.01.2020

Katso korvautuu näillä näkymin vuoden 2020 loppuun mennessä Suomi.fi-valtuuksilla. Eli vuoden 2020 aikana yrityksen on annettava tilitoimistolleen Suomi.fi-valtuudet, jotta tämä voi hoitaa esimerkiksi asiakasyrityksen KELA-asiointia, veroasioita OmaVerossa tai palkanlaskennan asioita tulorekisterissä. Yleisesittely Suomi.fi-valtuuksista löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Moni yritys on jo ehtinytkin antaa tilitoimistolleen Suomi.fi-valtuudet. Eräät yritykset ja muut organisaatiot eivät kuitenkaan vielä voi antaa Suomi.fi-valtuuksia. Näiden osalta aikataulusuunnitelmat ovat seuraavat:

Useamman nimenkirjoittajan edellyttävien yhtiöiden valtuusratkaisu – maaliskuu

Jos yhtiössä tarvitaan osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen perusteella useamman kuin yhden nimenkirjoittajan osallistumista valtuutukseen, yhtiö ei vielä voi antaa Suomi.fi-valtuutta tilitoimistolleen. Maaliskuussa 2020 on suunniteltu julkaistavan toiminto, jossa nimenkirjoittaja, esimerkiksi yhtiön hallituksen jäsen:

  • Vaihtaa itsensä yritysrooliin Suomi.fi-valtuutuspalvelussa ja valitsee yhtiön
  • fi-valtuutuspalvelu tarkistaa yhtiön nimenkirjoituslausekkeen
  • Hallituksen jäsen laittaa valtuutuksen vireille ja vahvistaa sen omasta puolestaan
  • Kun myös muilta jäseniltä on saatu tarvittavat vahvistukset, astuu valtuus voimaan

Yhdistysten Suomi.fi-valtuus – helmikuu 2020

Tällä hetkellä yhdistykset eivät voi vielä antaa Suomi.fi-valtuutta. Helmikuussa 2020 on suunniteltu julkaistavan toiminto, jossa Suomi.fi-valtuudet-palvelu tarkastaa nimenkirjoitustiedot yhdistysrekisteristä. Näin Suomi.fi-valtuutus onnistuu myös yhdistyksiltä. Kannattaa muistaa, että monessa yhdistyksessä vastuuhenkilötiedot eivät ole ajan tasalla yhdistysrekisterissä. Ne kannattaa tarkastaa ja laittaa kuntoon hyvissä ajoin.

Suomi.fi-valtuuksien luominen Verohallinnon toimipisteessä virkailijatoimintona – kesäkuu 2020

Tällä hetkellä ne organisaatiot joiden edustajatietoja ei ole merkitty kaupparekisteriin tai muihin viranomaisrekistereihin, eivät voi antaa Suomi.fi-valtuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi oppilaitokset, elinkeinoyhtymät, kuolinpesät, tiekunnat, yhteismetsät sekä ulkomaiset yritykset. Digi- ja väestörekisterivirasto (DVV) ja Verohallinto ovat avaamassa kesäkuussa 2020 palvelun, jossa Verohallinnon työntekijä luo tarvittavien dokumenttien perusteella organisaation edustajalle valtuutusoikeuden. Organisaatio voi hoitaa valtuutusoikeuden hakemisen myös sähköisesti tai postitse.

Tämän jälkeen tämä organisaation edustaja voi antaa Suomi.fi-valtuuspalvelussa normaalisti asiointivaltuuksia tilitoimistolle tai hyväksyä tilitoimiston tekemiä valtuutuspyyntöjä.

Ulkomaalaisten henkilöiden tunnistusratkaisu

Suomi.fi-valtuuksien antamisen edellytyksenä on Suomi.fi-tunnistus. Ulkomaalaisilla henkilöllä ei usein ole Suomi.fi-tunnistusvälineitä, esimerkiksi verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. DVV on julkaisemassa huhtikuussa 2020 palvelua, palvelua, johon ulkomaalainen henkilö voi itsepalveluna rekisteröityä ja luoda itselleen sähköisen tunnistusvälineen. Tunnisteen rekisteröintiin tarvitaan kännykkä ja passi tai kyseisen maan virallinen henkilöllisyystodistus. Tarvittaessa ensitunnistus voidaan hoitaa myös Verohallinnon toimipisteessä virkailijatoimintona. Varsinainen Suomi.fi-tunnistautuminen tapahtuu kännykällä.

The post Suomi.fi-valtuuksien tilannekatsaus appeared first on Yrittajille.


Yrittäjän muistilista 2020

07.01.2020
Tärkeät päivämäärät Lisäennakko (ilman huojennettua viivästyskorkoa)

(ennakkoa pitää hakea OmaVerossa ennen maksua) 31.1. Vuosi-ilmoitusten yleinen viimeinen palautuspäivä

Esimerkiksi:

Osinkojen vuosi-ilmoitukset

Vuosi-ilmoitukset pääomanpalautuksista

(sähköisesti annettuna viimeinen palautuspäivä on 3.2.2020) 31.1. Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista 24.2. Työterveyshuollon korvausten hakeminen Kelasta

(asiointipalvelussa vaaditaan suomi.fi-valtuus vuonna 2020) 6 kk tilikauden päättymisestä Veroilmoitukset Metsätalouden veroilmoitus (ellei harjoita myös maataloutta) 2.3. Kiinteistö- sekä maa- ja metsätalousyhtymien 2.3. Metsätalouden veroilmoitus, jos palautetaan myös maatalouden tai elinkeinotoiminnan veroilmoitus 2.4. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat 2.4. Elinkeinoyhtymät Ay tai Ky 2.4. Osakeyhtiöt tai muut yhteisöt, jos tilikausi päättynyt 31.12.2019

(4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä) 30.4. Arvonlisäveron palautushakemus toiseen EU-maahan vuodelta 2019 30.9. Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista Kuukausi­menettelyssä olevat arvonlisävero­velvolliset 12. pv toimituskuukaudesta kahden kuukauden kuluttua Kalenterivuosi­menettelyssä olevat arvonlisävero­velvolliset 28.2. Arvonlisäveron yhteenveto­ilmoitukset

(tavaroiden ja palveluiden EU-myynti) toimituskuukautta seuraavan kuukauden 20. pv Tulorekisteri Maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset, muut ansiotulot, veronalaiset kustannusten korvaukset palkkatietoilmoitus tulorekisteriin 5 päivän kuluessa maksupäivästä Verovapaat kustannusten korvaukset, YEL-yrittäjän omat palkat, rekisteröidyn yhdistyksen maksamat enintään 200 €/kk kertakorvaukset palkkatietoilmoitus tulorekisteriin viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden
5.  päivä Kilpailupalkinnot, joiden arvo on enintään
100 € (sekä raha- että tavarapalkinto) ei ilmoiteta tulorekisteriin Työnantajan sairausvakuutusmaksun määrä sekä siitä mahdollisesti tehdyt vähennykset työnantajan erillisilmoitus maksukuukautta seuraavassa kuussa 5. päivä mennessä Sosiaalivakuutusmaksut Työntekijän eläkemaksu (TyEL)

Työntekijä vakuutetaan TyEL:iin jos kuukausiansio on vähintään 60,57 €

Työnantajan TyEL-maksu: Työntekijän osuus TyEL-maksusta: Sopimustyönantaja 24,40 %

Tilapäistyönantaja 25,20 %

– palkkasumma alle 2 086 500 euroa (v.2018)

– sisältää palkansaajan osuuden 17–52 vuotias 7,15 %

53–62 vuotias 8,65 %

63–67 vuotias 7,15 % Yrittäjän eläkemaksu (YEL)

YEL-työtulon alaraja 7 958,99 € / v
YEL-työtulon yläraja 180 750,00 € / v
Yrittäjän työtulon alaraja työttömyysturvaan 13 076,00 € / v

18–52 vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 24,10 % 53–62 vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 25,60 % 63–67 vuotiaan vuotiaan yrittäjän YEL-maksu 24,10 % Ensimmäisen kerran yrittäjäksi ryhtyvälle 22 % alennus 48 kk ajan 18–52 vuotiaan yrittäjän alennettu YEL-maksu 18,798 % 53–62 vuotiaan yrittäjän alennettu YEL-maksu 19,968 % 63 vuotta täyttäneen yrittäjän alennettu YEL-maksu 18,798 % Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan osuus Työntekijän osuus palkkasumma ≥ 2 125 500 € 0,45 %

palkkasumma > 2 125 500 € 1,7 %

TyEL-vakuutettu osaomistaja* 0,45 %

Lisäksi yritys pidättää palkansaajan osuuden ja tilittää Työllisyysrahastolle 1,25 %

1,25 %

TyEL-vakuutettu osaomistaja* 0,65 %

* Osaomistaja on esimerkiksi osakeyhtiössä työskentelevä osakas, joka omistaa 1530 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa 3050 % osakeyhtiön osakkeista tai äänimäärästä.

Sairausvakuutus­maksu Työnantajan sairausvakuutus­maksu Vakuutetun sairausvakuutus­maksu 1,34 %**

   

Työntekijän sairaanhoitomaksu 0,68 %

Työntekijän päivärahamaksu* 1,18 %

 

Yrittäjän sairaanhoitomaksu 0,68 %

Yrittäjän päivärahamaksu* 1,18 %

 

Ns. minipidätys 1,86 %

jos tulot alle 14 574 €/vuosi 0,68 %
– Verokortilla 1,0 % ja 2,0 %

* Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14 574 € / vuosi, päivärahamaksu on 0,00 € / vuosi.

* Ei-YEL/MYEL-vakuutetun yritystoiminnan tuloista ei vuonna 2020 määrätä päivärahamaksua, vaan ainoastaan sairaanhoitomaksu.

* Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,15 prosenttia.

* * Ei-YEL/MYEL-vakuutun yrittäjän omalta yhtiöltä, tai laskutuspalveluyritykseltä, saamasta palkasta ei ole vuonna 2020 suoritettava työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Muut työnantajan maksut

Tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,8 % palkoista, vaihtelee työn tapaturmariskin mukaan.

Ryhmähenkivakuutus keskimäärin 0,07 %

 

Korot Peruskorko (1.1.-30.6.2020) -0,25 % Yleinen viivästyskorko (1.1.-30.6.2020) 7,0 % Viivästyskorko
(sovelletaan yhteisöjen, yhteisetuuksien ja henkilöiden ennakoiden ja jäännösveron maksuviivästyksiin sekä oma-aloitteisten verojen viivästyksiin) 7,0 % Viivekorko
(Sovelletaan ALV-erityisjärjestelmään (Mini One Stop Shop) ja varainsiirtoveroon) 7,0 % Huojennettu viivästyskorko
(Sovelletaan yhteisöjen, yhteisetuuksien ja henkilöiden jäännösveroon) 2,0 % Palautuskorko 0,5 % Hyvityskorko oma-aloitteisille veroille 0,5 % Matkakustannusten korvaukset

Verohallinnon päätös vuoden 2020 verovapaista matkakustannusten korvauksista

Kotimaan päivärahat Osapäiväraha (yli 6 tunnin työmatka) 20 € Kokopäiväraha (yli 10 tunnin työmatka) 43 € Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

  • vähintään 2 tunnilla
  • yli 6 tunnilla
 

 

20 €

43 € Yömatkaraha (vähintään neljä tuntia klo 21-07) 14 € Ateriakorvaus enimmillään 10,74 €

(kaksi ateriaa 21,50 €) Ulkomaan päivärahat Britannia 63 € –       Lontoo ja Edinburgh 66 € Kiina 68 € –       Hong Kong 77 € Latvia 55 € Liettua 53 € Norja 70 € Ranska 69 € Ruotsi 59 € Saksa 64 € Tanska 70 € Venäjä 63 € –       Moskova 78 € –       Pietari 72 € Viro 56 € Yhdysvallat 74 € –       New York, Los Angeles ja Washington DC 81 € Kilometrikorvaukset Oman auton käyttö 0,43 € / km Käyttöetuauton käyttö 0,10 € / km Moottoripyörän käyttö 0,33 € / km Korotukset yllä oleviin korvauksiin: –       henkilöiden kuljettaminen 0,03 € / km –       perävaunun kuljettaminen 0,07 € / km –       yli 80 kg painavien tai suurten esineiden kuljettaminen 0,03 € / km

 

 

Luontoisetujen verotusarvoja

Verohallinnon päätös vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Oman tai käyttöetuauton lataaminen työnantajan kustantamana 30,00 € / kk Matkapuhelinetu 20,00 € / kk Ravintoetu

(kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero on välillä 6,80–10,70 €) 6,80 € Lounasseteli tai muu ruokailulipuke nimellisarvosta

(nimellisarvo enintään 10,70 € ja vähintään 6,80 €) 75 % Liikunta- ja kulttuurietu verovapaata, jos edun arvo on enintään 400 € / vuosi / hlö Työsuhdematkalippu, veroton osuus 0–300 € ja

751–3400 € Autoetu Vapaa Autoetu Ikäryhmä A Ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2018-2020 2015-2017 Ennen vuotta 2015 % auton uushankintahinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 270 € 285 € 300 € € / km 0,18 € / km 0,19 € / km 0,20 € / km Käyttöetu Ikäryhmä A Ikäryhmä B Ikäryhmä C Auton käyttöönottovuosi 2018-2020 2015-2017 Ennen vuotta 2015 % auton uushankintahinnasta JA 1,4 % 1,2 % 0,9 % € kuukaudessa TAI 105 € 120 € 135 € € / km 0,07 € / km 0,08 € / km 0,09 € / km

 

 

Arvonlisäverot Yleinen verokanta 24 % Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut 14 % Kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, sähköiset julkaisut, lääkkeet, liikuntapalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, tekijän taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti, tekijänoikeuskorvaukset 10 %

Yritys- ja yhteisöasiakkaiden tärkeät päivämäärät

The post Yrittäjän muistilista 2020 appeared first on Yrittajille.