Yrittäjille

Yrittäjän oikeus työttömyysturvaan koronatilanteessa

08.04.2020
Toimi näin:

1. Ilmoittaudu TE-toimistoon 15.4.2020 mennessä.
· Etuutta voi saada takautuvasti 16.3. alkaen tai siitä lähtien kuin edellytykset täyttyvät, kun yrittäjä on ilmoittautunut työnhakijaksi viimeistään 15.4. mennessä.
2. Tee hakemus Kelalle, kun olet saanut TE-toimistosta päätöksen: Kela yrittäjän työttömyysturva
· Kela maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea 33,66 euroa viideltä päivältä viikossa, kun liiketoiminnasta saatavat ansiot ovat vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa.
· Tulot yritystoiminnasta pienentävät työmarkkinatuen määrää.
· Ansioraja 1 089,67 €/kk on jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.
· Tuen saamisessa ei ole omavastuuaikaa eikä yritysmuodolla ole merkitystä.

Työnantajan osuuteen TyEL:ssä väliaikainen maksualennus

Väliaikainen TyEL-vakuutusmaksun työnantajan osuuden alennus 2,6 % on vahvistettu. Maksualennus on voimassa 1.5.2020 alkaen vuoden 2020 loppuun asti. Työntekijöiden TyEL-maksu pysyy ennallaan. Maksualennus tullaan perimään takaisin korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025.

The post Yrittäjän oikeus työttömyysturvaan koronatilanteessa appeared first on Yrittajille.


TEM: Hallitus tukee yrityksiä koronavirustilanteessa

07.04.2020

Tilaisuudessa käytiin läpi eri toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan yritysten toiminnan jatkuminen koronaviruksen aiheuttaman kriisin jälkeen.

Yrityksille on tarjolla suoria yritystukia ja lainojen takauksia. Uusimpana toimenpiteenä valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi käynnistää 14.4.2020 uuden rahoitusohjelman keskisuurille yrityksille.

Tilaisuuden esitysmateriaalissa on koottuna, millaista ja kenen tarjoamaa yritysrahoitusta yksinyrittäjien ja pk-yritysten on mahdollista saada.

Lue Valtioneuvoston sivuilta tilaisuudesta kirjoitettu tiedote.

 

The post TEM: Hallitus tukee yrityksiä koronavirustilanteessa appeared first on Yrittajille.


Verohallinto mahdollistaa helpotetun maksujärjestelyn

06.04.2020

Jos yrityksellä on voimassa oleva maksujärjestely ja koronaepidemiasta aiheutuneita maksuvaikeuksia, yritys on keskiviikosta 25.3. alkaen voinut tehdä uuden maksujärjestelypyynnön OmaVero-palvelussa. Yritys voi uuden maksujärjestelypyynnön perusteella saada helpotetun maksujärjestelyn.

Helpotettu maksujärjestely sisältää seuraavaa:

· Maksujärjestelyn mukainen ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä.

· Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti.

· Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenee 7 prosentista 4 prosenttiin. Tämä edellyttää lakimuutosta. Alennettua korkoa sovellettaisiin vain 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyn veroihin.

Maksujärjestelyyn pääsee vain, jos:

· yrityksellä ei ole veroja ulosotossa ja

· kaikki veroilmoitukset sekä tulorekisteriin annettavat palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoitukset on annettu.

Myös aikaisemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

The post Verohallinto mahdollistaa helpotetun maksujärjestelyn appeared first on Yrittajille.


Mahdollisuus nopeampaan lomautukseen ja yt-menettelyyn

03.04.2020

Eduskunta päätti 31.3. muun muassa nopeutetusta lomautus- ja yt-menettelystä sekä useista muista yritysten toimintaa helpottavista ratkaisuista. Alla kuvatut määräaikaiset muutokset ovat voimassa 30.6.2020 asti ellei toisin mainita.

Lomautusaikojen lyhentäminen

Alle 20 hengen yrityksissä työntekijöitä on voitu lomauttaa 14 päivää lomautusilmoituksen antamisesta. Nyt tämä ilmoitusaika on lyhennetty viiteen päivään.

Yli 20 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä sovelletaan yhteistoimintalakia. Tällöin yrityksen on ensin annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Sen jälkeen on tilanteesta riippuen käytävä yt-neuvotteluja 14 päivää tai 6 viikkoa. Neuvottelujen päätyttyä voidaan antaa lomautusilmoitus, mistä 14 päivän kuluttua voidaan aloittaa lomautukset. Yt-neuvottelujen käynnistysilmoituksista lomautusten alkuun on siis kulunut vähintään 33 päivää.

Lakimuutoksen jälkeen yt-neuvottelujen minimikesto on 5 päivää ja lomautusilmoitusten minimiaika on 5 päivää. Yt-neuvottelujen käynnistysilmoituksesta lomautuksiin kuluu siis nyt minimissään 15 päivää.

Yllä kuvatut muutokset ovat voimassa 30.6.2020 asti.

HUOM! Monet yli 20 työntekijän yritykset ovat soveltaneet yt-lain 60 § poikkeussäännöstä, joka mahdollistaa lomautusten aloittamisen ilman yt-neuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta. Neuvottelut on kuitenkin aloitettava viivytyksettä, kun perusteita poikkeukselliselle menettelylle ei ole.

Työehtosopimuksissa on joillain aloilla sovittu lomautuksista. Tällöin työehtosopimusten ehtoja on noudatettava kyseisillä aloilla. Lakiin tulleita väliaikaisia muutoksia voidaan noudattaa aloilla, joilla ei ole työehtosopimusta sekä silloin, kun työehtosopimuksessa ei ole sovittu erikseen lomautuksista.

Ainakin kaupan alan, majoitus- ja ravitsemusalan, teknologiateollisuuden sekä kiinteistöalan työehtosopimuksiin on tehty väliaikaisia sopimuksia lakia lyhyemmistä lomautusajoista. Mahdolliset sopimukset on varmistettava alakohtaisesti.

Muutokset määräaikaisessa työsuhteessa ja koeaikapurussa

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän voi toistaiseksi lomauttaa väliaikaisesti samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen.

Työsopimuksella sovitun koeajan aikana työsuhde voidaan purkaa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, mikä normaalisti ei ole mahdollista. Peruste tulee antaa tällaisessa tilanteessa työntekijälle tiedoksi kirjallisesti, koska se voi vaikuttaa työntekijän uudelleentyöllistymiseen.

Irtisanomistilanteissa ilmoitus TE-toimistoon

Työnantajan on 9.4.2020 alkaen ilmoitettava työntekijöiden irtisanomisesta TE-toimistolle, jos tuotannollisella tai taloudellisella perusteilla irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen. Sama velvollisuus koskee työnantajia, joka irtisanoo vähintään kymmenen työntekijää saneerausmenettelyn tai konkurssiin asettamisen vuoksi. Tehtävästä ilmoituksesta on käytävä ilmi irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät sekä työsuhteiden päättymisajankohdat. Työnantajan on tiedotettava työntekijöitä oikeudesta työllistymissuunnitelmaan. Lisätietoja saa TE-palveluista.

Jos työntekijä on irtisanottu väliaikaisten säännösten voimassaoloaikana, pitenee takaisinottovelvollisuus yhdeksään kuukauteen.

Työttömyysturvan omavastuupäivien poistamisesta on tulossa lakiesitys

Tällä hetkellä työntekijän työttömyysturvassa on lomautustilanteissakin viiden päivän omavastuu. Omavastuupäivien poistamisesta on tulossa oma lakiesitys eli siitä ei ole vielä päätöstä. Omavastuupäivien poiston on tarkoitus olla voimassa 6.7.2020 saakka. Myös yrittäjän työttömyysturvaan liittyvät muutokset ovat vielä käsittelyssä.

Kuljettajien lepoaikoihin lyhennyksiä

Moottoriajoneuvon kuljettajien ajoaikojen välissä noudatettavia lepoaikoja on lyhennetty. Vuorokausilepoaika voi olla vähintään 9 tuntia ja viikkolepo 24 tuntia. Päivittäinen vähimmäistauko voidaan jakaa 30 ja 15 minuutin jaksoihin 4,5 tunnin sisällä. Normaalisti 45 minuutin tauko on pidettävä 4,5 tunnin ajorupeaman jälkeen. Valtioneuvoston antama asetus on voimassa 27.3.–25.4.2020. Asetuksen voimassaoloaikaan voi tulla jatkoaika.

Terveydenhuollon henkilöille työvelvollisuus

Hallitus on antanut asetuksen terveydenhuollon työvelvollisuuden käyttöönotosta. Töihin voidaan tarvittaessa kutsua alalla toimivia henkilöitä, jotka ovat saaneet alan koulutusta ja ovat iältään 18–67 vuotta. Asetus on voimassa 26.3.–13.4.2020. Asetuksen voimassaoloaikaan voi tulla jatkoaika.

Ravintoedun käytön laajentaminen

Ravintoetua voi käyttää aterian maksamisen lisäksi sen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen 24.3.–31.8.2020 välisenä aikana. Verohallinto muutti luontoisetupäätöstään, koska lounasruokia tilataan nykyisessä poikkeustilanteessa kotiin etätyöpäivinä.

The post Mahdollisuus nopeampaan lomautukseen ja yt-menettelyyn appeared first on Yrittajille.


Suomi.fi-valtuudet pähkinänkuoressa

28.02.2020

Suomi.fi on palvelukokonaisuus, jonka avulla yritykset ja muut yhteisöt voivat valtuuttaa tilitoimiston hoitamaan puolestaan esimerkiksi veroasioita OmaVero-palvelussa, palkkailmoittamista tulorekisterissä tai KELA-asiointia. Suomi.fi siis korvaa Katso-tunnukset vaiheittain – tämän hetkisen tiedon mukaan 2020 loppuun mennessä. Tilitoimisto tarvitsee asiakkailtaan Suomi.fi-valtuudet hyvissä ajoin ennen vuoden 2020 loppua.

Suomi.fi-palvelukokonaisuus koostuu kahdesta osasta – tunnistuspalvelusta ja valtuutuspalvelusta. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy myös viestit-palvelu, joka kuitenkin on vielä kehitysvaiheessa ja tarkoitettu ainakin toistaiseksi vain henkilöille, ei yrityksille.

Tunnistuspalvelu

Suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu. Palvelu on käytössä valtion ja kuntien sähköisissä asiointipalveluissa, joissa käyttäjä pitää tunnistaa luotettavasti. Tilitoimiston työntekijä tai yrityksen edustaja voi tunnistautua Suomi.fi-tunnistuspalvelussa esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella, henkilökortilla tai organisaatiokortilla. Eli omasta yksityiselämästä tuttu tunnistusväline käy sellaisenaan myös työasioiden hoitoon.

Lisätietoja tunnistuspalvelusta

Valtuutuspalvelu

Suomi.fi-valtuutuspalvelussa yritykset ja yhdistykset voivat Suomi.fi-tunnistautumisen tehtyään valtuuttaa tilitoimiston hoitamaan asioita puolestaan. Esimerkiksi Möttösen konepaja Oy:n toimitusjohtaja Matti Möttönen (nimenkirjoittaja) antaa yhtiön puolesta tilitoimistolleen Tiliveljet Oy:lle asiointivaltuudet veroasioiden hoito ja tulorekisteri-ilmoittautuminen. Tiliveljien toimitusjohtaja Teppo Tilipää on antanut toimiston kirjanpitäjille ja palkanlaskijoille tilitoimistonsa puolesta edustamisvaltuudet veroasioiden hoito ja tulorekisteri-ilmoittaminen, joten kaikilla tilitoimiston kirjanpitäjillä ja palkanlaskijoilla näin heti valtuudet asioida Möttösen konepajan asioissa OmaVerossa ja tulorekisterissä.

Lisätietoa valtuutuspalvelusta

Viestit

Suomi.fi-viestit on uudempi, vielä kehitysvaiheessa oleva palvelu, jossa henkilö voi valita haluavansa viranomaispostin paperin sijaan Suomi.fi-viesteinä. Käytännössä viestistä tulee ilmoitus omaan sähköpostiin ja sähköpostin saatuaan voi kirjautua Suomi.fi-tunnistautumisen kautta lukemaan viestin varsinaisen sisällön.

Suomi.fi-viestit palvelu on ainakin toistaiseksi tarkoitettu henkilöille eikä yrityksille.

The post Suomi.fi-valtuudet pähkinänkuoressa appeared first on Yrittajille.


Korotetuilla poistoilla joustoa verojen maksuun

28.02.2020

Menojäännöspoistot tarkoittavat sitä, että poisto lasketaan jäljellä olevasta kaluston tai laitteen euromäärästä. Normaalisti elinkeinoverolain 25 prosentin poisto esimerkiksi 10 000 euron hankinnasta on ensimmäisenä vuonna enimmillään 2 500 euroa. Seuraavan vuoden poisto on 25 prosenttia jäljellä olevasta 7 500 eurosta eli 1 875 euroa.

Nyt uuden säännöksen mukaan tuo ensimmäisen vuoden poisto on 5 000 euroa. Toisen vuoden poisto on 50 prosenttia 5 000 euron summasta ja on 2 500 euroa. Poisto tehdään siis nopeammassa aikataulussa kuin normaali elinkeinoverolain mukainen poisto tehdään.

Korotettu poisto koskee koneita ja laitteita. Poistosäännöstä voivat soveltaa elinkeinonharjoittajat, jotka käyttävät esinettä elinkeinotoiminnassaan. Tuplapoisto soveltuu myös maataloudessa käytettävään kalustoon. Esineen on oltava uusi ja sen käyttöönoton on pitänyt tapahtua aikaisintaan 1.1.2020. Verovelvollisen on käsiteltävä tämän poikkeussäännöksen mukaan käsittelemänsä kalusto ja sen poistot kirjanpidossa siten, että ne voidaan merkitä veroilmoitukseen erikseen.

Säännös edistää yrittäjien ja maataloudenharjoittajien investointeja siten, että hankinta saadaan verotuksessa nopeammin vähennyskelpoiseksi. Nopeampi vähennyskelpoisuus muuttaa veroihin käytettävän rahan määrää varsinkin investoinnin alkuvuosina merkittävästi ja parantaa yrityksen kassatilannetta.

Korotettujen poistojen käyttämisessä on kuitenkin järkevää käyttää harkintaa. Tilinpäätöstä käsitellään esimerkiksi rahoituksen mittareina ja merkittävät poistot voivat huonontaa noita tilanteita.

The post Korotetuilla poistoilla joustoa verojen maksuun appeared first on Yrittajille.


Varovaisuutta kehittämismenojen aktivoinnissa!

28.02.2020

Turun hovioikeus antoi yrityksen toimitusjohtajalle tuomion 31.8.2018 päivätyssä ratkaisussa diaarinumerolla R 17/1352. Konkurssiin menneen yrityksen SmartCare Group Oy:n entinen toimitusjohtaja sai 3,5 vuoden tuomion törkeästä petoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Lisäksi hänet määrättiin liiketoimintakieltoon.

Janne Fredman: Kehittämismenojen aktivointia, liian suuri toimitusjohtajan palkkio, petollista sijoittajatietoa: tuomio tuli

Tuomio on herättänyt aiheellista keskustelua monessa aloittavassa yrityksessä, joka on aktivoinut kehittämismenoja ja jossa eletään rahoituksen suhteen hankalassa tilanteessa. Kehittämismenoja aktivoitaessa onkin viimeistään tilinpäätöstä laadittaessa syytä käydä läpi ainakin seuraavat näkökulmat:

Onko odotettu kilpailutilanne edelleen suunnitelmien mukainen?

Onko hankkeen aikana ilmaantunut uusia kilpailijoita, joiden uskotaan syövän oman tuotteen markkinaosuutta tai laskevan myyntihintaa? Onko tullut uusia disruptiivisia teknologioita, jotka vähentävät oman hankkeen houkuttelevuutta asiakkaiden silmissä?

Onko tuotekehitysprojekti edennyt suunnitelmien mukaan?

Ovatko kustannukset kasvaneet suunnitellusta, jolloin kate pienenee? Onko hanke viivästynyt suunnitellusta, jolloin tuottojen kertymä siirtyy tulevaisuuteen ja kilpailevia tuotteita ehtii markkinoille sankoin joukoin?

Onko yrityksellä rahoitusta viedä hanke maaliin?

Onko rahoitustilanne riittävän suurella varmuudella sellainen, että tuote saadaan oikeasti viimeisteltyä myyntikuntoon ja rahkeet riittävät myös tarvittaviin myyntiponnisteluihin? Käy tämä kohta läpi tilitoimistosi kanssa huolella ja itsekriittisesti.

KHT Paula Roima: Kehittämismenot – Tilinpäätöserä, jonka äärelle on syytä pysähtyä

 

 

 

The post Varovaisuutta kehittämismenojen aktivoinnissa! appeared first on Yrittajille.


Jos laskutat Suomen valtiota, varaudu päivittämään laskutusjärjestelmäsi

14.02.2020

Valtion taloushallintoa ohjaava Valtiokonttori on linjannut, että 1.4.2020 alkaen valtio vastaanottaa vain verkkolaskuja, jotka täyttävät sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin vaatimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtiota laskuttavien yritysten tulee siirtyä verkkolaskutuksessaan verkkolaskustandardien versioon 3.0. Laskutuslaskutusjärjestelmiä on päivitettävä tämän takia. Tilisanomat 1/2020 -lehdestä löytyy yleisesittely aiheesta.

Muista, että kaikkia tarvittavia tietoja ei saa automaattisesti laskutusjärjestelmästä.

Jos sinulla on räätälöity laskutusjärjestelmä

Keskustele ohjelmistotoimittajasi kanssa ja tilaa tarvittavat muutokset. Asialla on kiire.

Jos käytät valmisohjelmistoa esimerkiksi pilvipalveluna

Seuraa tiedotusta ja osallistu koulutukseen.

Jos jostain syystä et saa järjestelmiä kuntoon

Pientoimittaja voi laskuttaa valtiota maksutta Handi-portaalissa tai Postin palvelussa.

The post Jos laskutat Suomen valtiota, varaudu päivittämään laskutusjärjestelmäsi appeared first on Yrittajille.